8.4.63

Lähetin kirjeen Anu Karvoselle. Aamulla pesin pyykit taas tältä viikolta koneessa ja vaihdoin lasten lakanat. Siinä menikin koko aamupäivä. Ihan hämmästyin kun kello soi ja Helena tuli kotiin aamiaiselle tuoden Suzetten mukanaan. Suzetten äiti on työssä ja tyttö taitaa syödä aamiaisensa puiston penkillä istuen. Helena toi hänet sisään syömään. Inkerikin tuli pian jälkeen päin ja oli ihmeissään. Sonja tuli hakemaan kouluun puolestaan, joten kyllä täällä vilskettä riittää. Kahvinikin jouduin juomaan jäähtyneenä kun en viitsinyt istua yhtaikaa pöytään tyttöjen kanssa, siinä olisi tullut vähän ahdasta.

– Sakari toi mukanaan veroilmoituslomakkeet täkäläistä veroa varten. Yritin lukea niiden täyttämisohjeita, mutta tuntuvat täydeltä hebrealta. Pitäisikö kysyä konsulaatista neuvoa.

– Tänään myös ihanan kirkas ja kaunis päivä, vain hiukan auerta on ilmassa, mutta se ei haitta näkyvyyttä. Katoilla on jälleen pyykkiä kuivumassa. Täällä pyykki on useimmiten kirkasväristä. Suomessa melkein enimmäkseen valkoista tai vaaleaa. Täällä ovat sänkyvaatteetkin, lakanat ja tyynynpäälliset usein kirkkaan värisiä tai kukallisia puhumattakaan pyyheliinojen koreudesta.

– Tytöt menivät ulos tehtyään läksynsä. Helenalla on ollut vähän läksyjä koska hiedän opettajansa on ollut yhä sairaana. Helena meni Paddy’n ”pihalle” 125th Str. leikkimään. – Kun hän tuli takaisin oli hänellä mukanaan neljä pientä tyttöä. Pari puolijapanilaista Kim ja Laura. Japanilaisia on paljon myös tässä talossa.

– Korjasin Sakarin taskut housuissa ostamallani valmiilla taskunpohjalla, joka silitettiin paikoilleen. Näppärää ja nopeaa korjaamista. Mustan paidan hihansuut, jotka olivat rikki, korjasin valmiilla vinokaitaleella. – Silitin joitakin vaatekappaleita samantien kun paikkataskutkin, koska rauta oli kuuma ja vaatteet sopivan kosteiksi kuivuneet.

– Eilen jäi päivällinen syömättä kun olimme Hietalalla. Siten olikin tänään kanaa ja jälkiruoaksi laitoin ”pappilan hätävaraa” kermavaahdosta ja paketista suklaakeksejä, jotka olivat ilmeisesti hyllyltä pudonneita, kun olivat pelkkiä muruja avatessani paketin. Perhe piti kovasti siitä.

Illalla Helena valitti kurkkukipua ja hänellä olikin nuharakkulain [?] tapaista kurkussaan. Hän joi hunajavettä, mahtaako auttaa. – Otimme Sakarin kanssa iltanokoset ja tuntui vaikealta herätä siitä. Mutta tässä sitä ollaan sentään. Kahvia en enää viitsinyt keittää, mutta ”have a Ballantine time”. Pitäisi kirjoittaa Otto-sedälle ja Emmi-tädille kunhan tästä virkistyy pikkuisen. Sakari tarkistaa Aivo I:n kirjallisuutta.

– Huomenna on juutalaisilla ensimmäinen pääsiäispäivä ja Judy kertoi saavansa lupaa koulusta. Muilla ei ole vielä lupaa ennenkuin kai perjantaista lähtien.

7.4.63

Palmusunnuntai. Aamulla oli pilvistä, mutta iltaan mennessä selkeni ilma tavattoman kirkkaaksi. Tyttöjä tuli hakemaan ulos puolisaksalais-neekeri Katherine + pikkuveli. Tytöt olivatkin ulkona koko aamupäivän ja osan iltapäivääkin.

 – Sakari katseli Aivo I ja sen viitteitä, minä kirjoitin Mercatorin kirjeen konseptin. Kello 4 menimme ins. Antti ja rva Ester Hietalan kotiin vastapäiseen taloon. Heillä on A-huoneisto joka on keskellä sivua ja kaikki ikkunat ja parveke länteen päin. Strömbergit tulivat myös. Tytöt saivat katsella televisiota toisessa huoneessa, me keskustelimme olohuoneessa. Oli oikein vilkasta keskustelua. Kävi ilmi, että Strömbergit tunsivat Rautaset ja olivat kuten mekin hiukan samaa mieltä Rautasen mahdollisesta kuolemansyystä. Samaten myös pariskunnan keskinäisistä suhteista.

 – Puhuimme Linnan kirjoista, kansalaissodasta sekä arvostelimme missä määrin Linna on kertonut tosiasioita ja missä käyttänyt kirjallista vapautta kertoa asiat kärjistetysti ja liioitellen. – Puheista sai hyvän käsityksen myös muista amerikansuomalaisten riennoista, intriigeistä ja asenteista eri asioihin. Amerikansuomalaisten avustustoiminta sodan jälkeen tuli myös selvitetyksi ja kveekarien osuus avustustoiminnassa ”Help Finland” keräyksessä. – Finlandia Foundation ja sen toiminta eri puolilla USA:ta oli myös aiheena. – Kekkosen vierailun aiheuttama prenikkasade samoin puitiin.

Keskustelu oli koko ajan vilkasta ja täkäläisten harrastukset tulivat hyvin esille. Lopuksi puhuttiin Suomen nykyisistä oloista ja sosiaalisesta huollosta siellä. Rva Hietalaa varsinkin tuntui kiinnostavan lastenkodit ja lasten asema sekä vanhukset ja heidän eläkkeensä.

 – Aika kului kuin siivillä ja oli jo 8 kun lähdimme kotiinpäin. – On kirkas kuutamo ja kuulakas ilma muutenkin. Kaikki kaupungin valot välkkyvät ja kaukaisetkin ”punaiset tähdet” näkyvät selvästi välkytellen vuoron perään. Kaukaisimmat taitavat olla Brooklynissä asti.

6.4.63

Kaunis ja kirkas kevätpäivä tänään. Tytöt olivat ulkona, ja Helena oli iltapäivällä luokkatoverinsa Suzetten luona. Inkeri taas samassa talossa jonkun luona katsomassa televisiota. Sakari oli aamupäivällä kävelyllä. Iltapäivällä ja illan mittaan luettiin Aivo III sekä Aivo I. Kirjoitin konseptin Anna Karvosen kirjeeksi. Illalla tytöt laskivat laskuja. Minä jaoin aikani kahdenlaisten laskujen selvittämiseksi: Inkerin pinta-alalaskut ja Helenan murtoluvut, sekä taas lukemiseen Sakarin kanssa. Täystyöllisyys. Tytöt olivat niin innostuneet laskuihin, etteivät olleet mennä nukkumaan lainkaan.

5.4.63

Siivosin tuulen tuomat hiekat pois lattioilta. Radiossa ilmoitettiin tuulen voiman olleen 50-80 mailia tunnissa, jälkimmäinen rannikolla. Kaikenlaista tuhoa se oli tietysti tehnyt eri puolilla.

– Kävin ostamassa viikonlopun ruuat. Sitten olikin kello jo 12 ja tytöt tulivat koulusta. Heillä oli iltapäivä lomaa kun opettajat pitivät ”konferenssia” lasten vanhempien kanssa. Kävin puhumassa Inkerin opettajan kanssa. Hän sanoi Inkerin edistyneen hyvin ja olevan luokkatoveriensa suosiossa. Kieli vielä tuottaa vaikeuksia, mutta siinäkin on tapahtunut paljon edistystä. Laskut ovat sujuneet hyvin ja spelling – eli englannin sanojen kirjoittaminen myös.

– Sen jälkeen menimme bookstore’en ostamaan minulle mustepatruunan kynään ja pari pääsiäiskorttia. Tytöt saivat ostaa kumpikin 15 c pupujussit myös. Ruutupaperikin oli ihan loppu.

– Kotona tytöt laskivat SYK:n laskuja. Lupasin pitää Helenalle kokeet eläinopissa huomenna. Sitten hänet on kutsuttu Suzetten luo syntymäpäiville. Suzette oli kertonut, että jollain pojalla heidän luokallaan oli ollut kekkerit ja siellä oli tanssittu. Aikaisin ne tanssit täällä alkavat.

– Mummolta tuli kirje. Se oli peräti surkea ja myrtynyt. Ihan niin lapsellinen, että nauratti. Tuntuu, että hän tarvitsisi kovasti taas henkipuolista tukea, ettei menisi vallan nenä maahan. Ihan yksinkertaisetkin asiat tuntuvat perin vaikeilta. – Kirjeen johdosta Sakari sai taas aiheen muistella kärsimiään vääryyksiä. Ei ollut edes terveisiä hänelle kirjeessä saati muuta.

4.3.63 [sic]

Väsynyt aamunousu tietysti taas eilisen valvomisen jälkeen. Sakari ei olut saanut aamulla unta klo 6-7:n jälkeen uudelleen. Niinpä jäikin yö lyhyeksi.

– Kirjoitin anomuksen lopun puhtaaksi ja vein sen kouluun. Kävin samalla matkalla ostamassa New Yorkin uutiset ja kysyin Delaware-juhlasta. Nti Koskinen (?) ei tiennyt siitä ja pyysi minua kysymään rouva Strömbergiltä. Lupasin soittaa iltapäivällä.

– Vihdoinkin tuli postia Suomesta. Äidiltä Vammalasta, Leenalta ja Raijalta sekä Merviltä Helenalle. Tuuli on yltynyt tavattomasti. Kaikki ikkunat piti panna kiinni. Nurkissa ulvoo ja vinkuu ja veto käy. Jossain paukkuvat ikkunat edestakaisin ja varmaan parvekkella yläkerrassa meni jotain nurin. 26 mailia tunnissa sanottiin äsken radiossa. Tuuli on puhaltanut pois aamuisen sumun ja auteren, mutta pilvet peittävät auringon näkyvistä. Lämmintä on 50 F[-astetta].

– Katsellessani ulos näin opettajan luokkansa kanssa tulevan kävelyltä. Inkerikin oli pari päivää sitten kuulema ulkona. – Siinä se luokka yritti järjestäytyä riviin, mutta huonolta näytti. Jonkunlainen paririvi syntyi vähäksi aikaa, mutta kun lähdettiin liikkeelle se taas hajosi laumaksi. – Muutamien talojen katolla on pyykkiä kuivumassa. Se heiluu vinhasti, ihme ettei lennä tiehensä yhä yltyvässä viuhkeessa. –

– Helena tuli koulusta Suzetten kanssa. Sukunimi Cook, valkoinen vaihteen vuoksi. Hän meni heille, asuvat 121 kadulla. Inkeri ulisi kun hänen piti ensin laittaa läksyt ja sitten sanoin, että hän vielä laittaisi kuntoon SYK:hon menevän kirjeen. Inkeri yritti itse kirjoittaa koneella, mutta ei se käynyt ja sitten kirjoitin hänen sanelemanaan koko jutun luonnonhist. museossa käymisestä.

– Tuuli vain yltyy. Käsityöni langat heiluvat pikkupöydällä. Tuuli heiluttaa myös ikkunaverhoja ja ulko-ovi on niin vedon vallassa, ettei sitä tahdo saada auki. Makuuhuoneen lattialla ratisee, luultavasti vedon tuoma hiekka.

– Soitin rva Strömbergille, mutta hän ei tietänyt tulevista Delaware-juhlista vielä. Sinne kuitenkin menee paljon väkeä, joten täältäkin ilmeisesti lähtee bussillinen tai parikin, johon pääsee mukaan. Hän lupasi ilmoittaa lähemmin kun asia on enemmän ajankohtainen.

– Tuli puhelinsoitto vastapäisestä talosta aivan yllättäin. Rva Ester Hietala, josta rva Strömberg jo puhuikin soitti ja pyysi sinne ensi sunnuntai-iltapäivänä kahville. Hän kysyi miten viihdymme näissä taloissa ja missä kerroksessa asumme. Hän arveli, että meillä on komea näköala, niinkuin onkin.

– Kumma tai oikeastaan ei niinkään, täällä ylhäällä oli tänään tuulen kovennuttua noin 10 astetta kylmempää kuin radiossa virallisesa säätiedotuksessa lämpö. Mutta virallinen lämpö otetaan tietääkseni n. 2 m. korkeudelta maasta.

– Sakari tuli myöhään, kun joutui odottamaan freeze-drying-laitteen äärellä. Hän oli saanut kirjeen Annikki Säkiltä + tuloksia. – Illalla Inkeri laski SYK:n laskuja kunnes hätistettiin sänkyyn. Joskus sitten eivät tytö millään meinaa ryhtyä puuhiin ja taas toisinaan innostuvat niin, ettei niitä saa lakkaamaan. – Sakari meni kylpyyn ja minä torkahdin tuoliin sillä aikaa Helenan harmiksi sillä hän olisi tahtonut minut laulamaan. Olin kuitenkin saanut itseni niin mukavaan rentouteen etteen viitsinyt siitä nousta, enkä silmiä avata. Niinpä Helena luki ja lauloi ensin ja Inkeri huomattuaan tulleensa osattomaksi tuli jälestä ja teki samoin. Ihmeen mukava sellainen puolihorros-rentoutumistila. Kuulee mitä puhutaan ja voi sanoa pari sanaakin ja sitten taas torkahtaa syvempään uneen välillä, jopa nähdä unenpätkiäkin. Asennosta ei väliä.

3.4.63

Tänä aamuna pidin suursiivousta. Pesin olohuoneen ikkunatkin sisältä. Ulkoa ei voikaan pestä muuta kuin parvekkeen puolen ikkunat. Tulivathan ne hiukan kirkkaammiksi mutta ulkoa ne ovat paksussa noessa. Ei silti mustaa tuli sisäpuoleltakin, sillä tavalla kuin Suomessa kun koko talven ovat ikkunat  olleet välistä pesemättä, ehkä vieläkin enemmän mustaa täällä.

– Kevät on tullut ihan todella. Tänään jopa leikkottiin nurmikenttääkin ja sille ripoteltiin lannoitetta, että kasvaisi tasaisemmin. Ylös asti tuntui leikatun ruohon tuoksu. Tänään ei ole ihan niin kuuma kuin eilen, mutta siinä vähän yli 60 F[-astetta]. Kuitenkin ”Mild” sanotaan radiossa. Taivas on pilvessä, mutta joskus aurinko pilkahtaa pilviharson takaa. On autereista ja savuista. Sellainen on kuulemma tyypillistä täällä keväällä.

– Taaskaan ei ollut muuta postia kuin joku mainos. Tukkani on kasvanut niin pitkäksi, että Sakarikin huomautti siitä. Kuinkakohan tämän saman talon liike mahtaisi osata leikata ja laittaa uuden permanentin. Panin tukan takaa ylös parilla soljella, ja tytöt luulivat, että minulla oli nuttura, vaikka ennemminkin se on suttura.

– Vein vuokrashekin Weismanille. Siellä oli vain Judy kotona. Kysyin häneltä missä kampaamossa he tavallisesti käyvät ja hän sanoi ”Aris” [?] kampaamon, joka on vähän ylempänä Amsterdam Av. Olen sen nähnytkin ja kyllä se näyttää siistiltä ja hyvältä.

– Tytöt olivat ulkona ja kun he tulivat sisään he kertoivat, että joku oli ilmeisesti murtautunut johonkin talon huoneustoon. Yhdeltä parvekkeelta oli mies huutanut, jotain josta he eivät saaneet selvää, mutta talonvahteja tuli oville 5 kappaletta. Kukaan ei saanut mennä ulos eikä sisään ja sitten sieltä tuli joku neekeri, jonka taskut tarkastettiin ja joka sitten vietiin talon toimistoon La Salle streetille. Parvekkeelta huutanut mies meni perässä. Mjaa, sietääpä varoa kulkijoita. Varoitin taas tyttöjä etteivät saa avata. Judykin aina kysyy kuka on oven takana.

Forsythia-pensaat ovat puhjenneet täyteen kukkaan ja loistavat keltaisina. Parissa alkaa jo myös olla viherrystä. Suomessa on vielä pakkasta. – Soitin iltapäivällä Emilylle ja kysyin mitä hän piti Anita Välkistä. Kuulema koko konserttisali oli ihan täynnä ja laulajatar kutsuttiin kuusi kertaa takaisin.

Sakari oli saanut postia Suomesta laitokselle. Lea oli kirjoittanut ja Lääketiet. toimikunnalta tuli myös kirje sekä Mercatorin korehtuuri, joka oli pantu laitokselta postiin. – Sakarin arvelujen mukaan Simo Oja on kuin onkin jäänyt Suomeen, eikä tule tänne takaisin. On siinäkin järkeä. Se kaveri ei muiden tunteista piittaa eikä mitään häpeä, vaikka on saanut apurahat ja matkarahatkin Sakarin suosituksesta. Sakari sanoikin, ettei voi enää mitään suosituksia tämän jälkeen kirjoittaa.

Oli vähän ärtynyt mieliala illalle. Minä podin taas migreeniä. Mikä kumma niitä silmiä säteilyttää. Onkohan niin että pitäisi pitää silmälaseja, ettei reaktio pääse alkkuun. Koko illan oli kirvelevä päänsärky. Sakari taas oli äkeä kun ei lasten kouluanomuksia oltu tehty ja Jack Pincus niitä aina kyselee. – Ei niiden anomusten teko niin  nopeaan käynyt, koko ilta siinä meni myöhään yöhön ja tarkkaan.

Blogin siirto

Tämä blogi, jossa kirjoitan puhtaaksi isoäitini Amerikanvuosien päiväkirjoja, sijaitsi aiemmin Blogsomessa osoitteessa  http://matkapaivakirja1963.blogsome.com. Näyttää kuitenkin siltä, että Blogsome on sulkemassa palveluaan, äkillisesti joskaan ei yllättäen. Uusien blogien tekeminen Blogsomeenhan on ollut mahdotonta jo jonkin aikaa, ja palvelun foorumi on takkuillut.

Niinpä siirsin Isoäidin matkapäiväkirjan pois Blogsomesta toiselle alustalle eli tänne WordPress.comiin. Käytössäni on WordPress.comin ilmaistunnus, jonka ominaisuuksiin ei kuulu mahdollisuutta muokata ulkoasua itse, joten blogin ulkonäkö on erilainen kuin aiemman blogin. WordPressin valmiista teemoista löytyi kuitenkin sopivan retroamerikkalaishenkinen teema blogin ulkoasuksi.

Jatkossa en siis enää päivitä Blogsomen osoitteessa olevaa matkapäiväkirjaa, vaan päivitykset ilmestyvät WordPressin blogiin. Jos jollakulla on siis suora linkki Blogsomessa sijaitsevaan blogiin, niin pyydän päivittämään linkin osoittamaan WordPress.comiin. Päivitin blogin osoitteen myös Blogilistalle.

On hyvin todennäköistä, että Blogsome katoaa lähiaikoina, mutta itselläni ei ole mitään tietoa siitä, milloin näin tulee käymään. Jätän Isoäidin matkapäiväkirjan Blogsomeen ohjaamaan lukijat uuteen osoitteeseen, mutta en aio poistaa sitä itse. Toivottavasti tieto blogin siirtymisestä kuitenkin tavoittaa lukijat ennen kuin Blogsomen palvelun loppumista.

2.4.63

Kirjoitin aamulla kirjeen Mercatoriin ja vein kirjeen postiin. Sitten pesin 2 koneellista pyykkiä. Harmikseni kaikki kuivattimet olivat käytössä. Osasta oli jo virta pois mutta vaatteet sisällä. Täytyi tuoda kaikki vaatteet ylös kuivumaan.

– Ei ole vielä tullut postia Suomesta tänään. – Kävin ostoksilla ja huomasin että on täysi kesä ulkona. Ulsteri on ihan liikaa. Varmaan Sakarikin otti turhaan tänään tumman takin, sadetakki olisi parempi jo ilman takkia ja paitahihasillaan näyttivät useimmat miehet olevan. Ostin New York Times’in joka on toista päivää ilmestynyt. Se oli vasta paperipinkka, painoi 535 g, punnitsin sen.

– Iltapäivällä silitin, vaikka oli mahdottoman kuuma muutenkin. Central Parkissa oli ennätyslämpö 82 F [astetta] joka vastaa n. 27 C [astetta]. Siis täysi kesälämpö, johon harvoin Suomessa lämpö yltääkään. Otin esille tyttöjen pumpulitrikookesäpuserot, jotka he saivat yllensä kun menivät ulos.

– Sakari tuli kotiin jo klo 6 ja oli aika väsynyt. Hän menikin heti päivällisen jälkeen nukkumaan. Sitä ne valvomiset myöhään tekevät heti influenssan jälkeen. Minäkin nukuin pari tuntia ja ryhdyin sitten lukemaan New York Times’in ilmoituksia. Macy’n alennusmyynti jatkuu. Siitä oli koko aukeaman ilmoitus. Luin ilmoituksia aika tarkkaan, että opin tuntemaan täällä käytettävät sanonnat eri tyyppisistä tavaroista, sekä värit ilmaistuna jonkun otuksen tai kasvin mukaan.

Täytyy ruveta laittamaan kuntoon kesäksi saamiani hameita ym. sekä lyhentää esim. keltainen kesätakki. Helena on aika vähissä pukimissa. Hän tarvitsee ehdottomasti pari leninkiä. Inkeri kun aina perii häneltä pieneksi jääneet.

– Paschkista on taas tänään kysytty kovasti. Meillä ei ole kuin yliopiston numero, joten en ole voinut auttaa, niitä jotka soittavat "office hours" jälkeen.

– Ei vieläkään tullut postia Suomesta.

1.4.63

Pilvinen päivä ja luvattiin sadetta iltapäiväksi. Joku soitti ja kysyi Victoria nim. Paschkista. Sanoin etten ole kuullut hänestä mitään ja kehoitin soittamaan yliopistolle, ehkä siellä tietävät. Hänen piti kuulemma tulla ensimmäinen päivä huhtikuuta taas New Yorkiin. Piti viedä pyykkiä koneeseen mutta huomasin, että Sakari ei ollutkaan vaihtanut alusvaatteita ja aioin ne panna samaan pataan. No odotetaan huomiseen, ei näytä taas olevan Dimejäkään tarpeeksi.

– Luin aivoaminohapot uudelleen. – Iltapäivällä menimme Emilyn luo. Ostimme kimpun pääsiäisliljoja hänelle. – Emilyllä oli kaksi isoa nukkea tytöille ja kangaspaloja sekä pikkukamaa joka oli erittäin mieluista. Minulle hän antoi mokkakankaisen 3/4 pituisen teddy-sisusteisen takin, jota voinen käyttää maalla ja ehkä autotakkinakin. Siinä on lyhyehköt hihat niinkuin täällä on tapana pitää.

– Saimme päivälliseksi "Chili con carne" joka on corned beef’iä, riisiä, chili-pippuria, tomaattia sekaisin sekä lisäksi papuja, joista Inkeri ei lainkaan pitänyt, kuten ei yleensäkään pavuista. Lähdimme takaisin isot kantamukset mukanamme. – Sakari ei ollut vielä kotona vaikka tulimme vasta klo 7 jälkeen. Hän tuli n. 1/2 8 aikaan.

– Olin väsynyt ja nukahdin pariksi tunniksi. Sakari lueskeli tuomiani vanhoja Suomen Kuvalehtiä. Nyt rupeaa varmaan pian tulemaan postiakin taas. Sain kuulla konsulaattiin soittaessani, että lakot ovat vihdoin loppuneet. – Illalla luin loppuun "Tuntemattoman". – Sitten Sakari vielä kirjoitti tilauslipun Mercatoria varten. Oli taas aika myöhä.

31.3.63

Ei ihme, että Sakari nukkui myöhään. Tyttöjen kanssa joimme aamuteen ja Inkeri alkoi siivota murujansa lattialta. Rikkalapioon tuli samalla joukko pieniä mustia muurahaisia, jotka olivat kuljettaneet muruja turvaan. Ne olivat meikäläisten mustien sokerimuurahaisten näköisiä, mutta pienempiä, n. 3 mm pituisia. Ruiskutin niille myrkkyä nokkaan ja ne näyttivät pökertyvän. Helena katsoi minne ne olivat menossa ja ruiskutin sinnekin koko joukon myrkkyä. Kaikenlaisia elukoita täällä on. Mutta kun on isot raot kaikkien putkien ympärillä, niin onko se ihme, että niitä pääsee mihin vain.

On ihana kirkas auringonpaisteinen ilma ja tytöt menivät ulos. – Siellä he tapasivat 20. kerroksen puolalaiset pikkutytöt Marthan ja Ivana’n. Marthan äiti oli pyytänyt heitä iltapäivällä vierailulle. Oli syntymäpäivä ja sinne tulee pikkuisia tyttöjä ja Helena ja Inkeri saisivat auttaa tarjoilussa. –

– Sillä aikaa kun tytöt olivat vierailulla Sakari ja minä menimme kävelylle. Menimme ensin Amsterdam Avenueta eteläänpäin ja poikkesimme sitten korkeimmalta kohdalta Morningside Drivelle. Kiersimme Cathedral Parkwayn kautta maailman toiseksi suurimman kirkon ympäri ja menimme sisään. Ulkoapäin kirkko ei ole suinkaan kaunis. Se on kummallinen yhdistelmä goottilaista ym. tyyliä ja osassa on kupukattokin.

Sisällä goottilaisen kolmilaivaisen kirkon päässä on "high altar" jota ennen on juuri se kupoliosa. Siellä oli jumalanpalvelus käynnissä ja katselimme lukua ja messua, uskontunnustusta ja rukousta, johon mentiin polvistuen. Kuoripojatkin polvistuivat omissa goottilaispenkeissään. Suntioita kierteli antamassa ohjelmia ja keräämässä kolehtia sekä viemässä tulevia ihmisiä penkkeihin. Jonkinlainen sauvaa kantava "pedelli" saattoi papin lukualttarilta taakse.

– Kirkon sivulaivoissa oli useita suuria gobeliineja, jotka esittivät raamatun kertomuksia. Välissä oli myös pikkualttareita kuoreissa. Joskus niiden luona pidetään hartaushetkiä ja myös ehkä suoritetaan muita toimituksia. New Yorkin kymmenennen piispan lepäävä hahmo marmoriin viestettynä oli eräässä kuorissa. Mahtoiko hänen sarkofaginsa olla siinä myös tai oliko se vain muistomerkki, en tiedä kun emme menneet ’exhibition hall’iin, siellä olisi varmaan ollut kirjallisuutta joka koski kirkkoa ja sen historiaa. Täytynee toiste mennä sinne ja hankkia joku muistokirjanen tästäkin nähtävyydestä.

– Tulimme takaisin Riveside Driveä pitkin. Se oli täynnä kävelijöitä ja kauniista ilmasta nauttijoita. Autoliikennekin oli melko vilkas. – Kun tulimme kotiin olivat tytöt ulkona vieraat villaröijyt yllään. He olivat käyneet ovella, mutta kun emme olleet kotona olivat saaneet lainata ulos mennessä muualta päällepantavaa. Helena oli juuri kävelyttämässä Marthan koiraa.

– Joimme kahvit ja panin kananpalat uuniin. Kyllä ne taas maistuivat aika hyviltä. Helena kävi ostamassa jäätelöä toiseksi ruoaksi. – Sakarin kurkku on parempi tänään. Ovatkohan eilen ostamani tyrothicin tabletit auttaneet.

– Emily Vertti soitti aamupäivällä ja kertoi, että hänellä on pari nukkea tytöille ja kehoitti minua ja tyttöjä tulemaan hakemaan niitä huomenna heti koulun jälkeen. Hän lupasi vielä laittaa ateriankin meille. Kyllä hän on kovin ystävällinen. Sitä vallan suureen kiitollisuudenvelkaan. –

Tänään ovat vihdoinkin päässeet sopimuksiin ja New Yorkin sanomalehdet alkavat taas ilmestyä huomisesta. – Kuinka on mahtanut käydä Suomessa posti- ym. lakkojen.

Olin jo valmis menemään nukkumaan, kun Sakari sai "Tuntemattoman" luetuksi ja muisti taas aivoaminohapot. No mikä siinä, se luettiin loppuun vähän yli kello 1 mennessä. Huomenna se pitää vielä kertaalleen lukea ja punnituttaa postissa, jotta sen voi lähettää.