28.1.63

Tänään on uni maistunut jokaiselle. Tuuli on melkoisesti vähäisempi vaikka aallokko on yhä korkea. Menemme kuitenkin nyt vastatuuleen, niin että se ei haittaa niin paljon. Keikkuu enemmän vain ylös ja alas eikä sivullepäin. Aamulla vielä aamiaispöydässä tahtoivat astiat luisua ohi ja tyttöjen grape-mehut kaatuivat kun he eivät ehtineet ottaa niitä kiinni.

Päivällä tytöt lukivat USA:n valtioita ja katselivat karttaa. Minä pohdin mitä tehdä kun tullaan satamaan. Kapteeni sanoi että paras ja halvin tapa päästä New Yorkiin olisi vuokrata auto ja kuormata tavaroita täyteen ja ajaa New Yorkiin. Mietin uskaltaisiko tehdä moisen tempauksen, menisikö junalla vai bussilla. Päätin olla ajattelematta sitä vielä, koska en tiedä mitä Sakari on miettinyt. Mahtaisiko saada vapaapäivän ja tulla vastaan.

– Illalla kokeilimme montako valtiota muistimme. Kapteeni muisti 48, minä 37, Helena 10, Inkeri 13. Konepäällikkö ei edes yrittänyt. Hän on ollut uneliaalla päällä pitkän aikaa. – Kun tytöt menivät nukkumaan otin Sakarin kirjeet ja hain puhelinnumeron jos tarvitsisi soittaa Bostonista. Löytyihän se. Alkoi tuntua kylmältä, minusta ilma oli muuttumassa. Sitä sanoi kapteenikin. Yritin Helenan kameralla ottaa kuvia valtavista aalloista, mutta tuskin onnistui. Täysi työ pysyä paikallaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: