17.2.63

Tämä päivä kului myös hiljaisesti. Pesin tukkani, ja sekä Sakari että minä lueskelimme kaikenlaista. Tytöt olivat kahdesti ulkona ja yrittävät hyppiä nuoraa paremman puutteessa. – Sakari luki kirjaa, joka käsitteli Saksaa ja Saksan kysymystä.

– Ihmettelimme yhdessä täällä niin vakavana ilmenevää saksalaisvihaa. Olisiko se yhteydessä siihen, että täällä on juutalaisilla melkoisesti vaikutusvaltaa ja heitä lienee täällä myös runsaasti. Sen näkee jo kaupoista, missä on erikseen esim. lihan kohdalla mainittu onko se "kosher" vai ei. Kosher tarkoittaa juutalaisille luvallista, tai heidän tapansa mukaan preparoitua lihaa.

– Lisäksi Sakarilta ja minultakin (J. Blass) on kysytty kumpaa kohtaan on sympatiaa enemmän Suomessa, Saksaa vai Englantia. Lisäksi jopa, että kumpaa vierasta kieltä pitää parempana esim. lapsien kouluttamisessa (englannin jälkeen), ranskaa vai saksaa.

Saksan jaon yhteydessä tuli puheeksi kommunismi ja sen suhde uskontoon. Silloin Sakari esitti sen käsityksen, että kommunismi on laajimmalti levinnyt luterilaisuutta edustavan väestön keskuuteen, kuten esim. itä-Saksa, ja miksei Suomikin ja esitti vielä että jonkinlainen yhtäläisyysmerkki voitaisiin panna näiden välille. Katolinen kirkko taas jyrkästi vastustaa kommunismia puolestaan.

– Minä en ole samaa mieltä, onhan länsi-Saksassakin sentään enemmistö luterilaisia, eikä se ole vastaavasti kommunistinen. Lisäksi minusta kommunismin yhdenvertaisuusaate lähtee valtion pohjalta siten, että kaikkien on yhdenvertaisesti työskenneltävä valtion hyväksi. Kristillinen usko taas lähtee yksilön kannalta ja yksilön hyväksi, jotta kaikilla olisi samalla lailla kaikkea.

– Näitä ajatuksia on vaikea panna paperille sellaisina mielikuvina kuin ne ajatuksissa ovat. Oikeiden sanojen löytäminen ei ole helppoa. – Kuitenkin saattaa olla, että luterilainen usko juuri suvaitsevaisuutensa ansiosta ei aseta rajoituksia edes kommunisteille, mikäli ei suorastaan ateismista ole kysymys, mutta uskonvapaushan vallitsee toisaalta yleisesti inhimillisiin perusoikeuksiin kuuluvana asiana.

– Jos Sakari esittäisi tämänsuuntaiset ajatuksensa Suomessa niin mikä myrsky siellä nousisi. Sitä tuskin voisi edes kuvitella. Suomen kansa on kuitenkin perussävyltään vanhoillisen uskonnollinen ja moiset kerettiläiset ajatukset aiheuttaisivat kyllä vastaväitteitä joka taholta.

– Aloin lukea löytämääni englanninkielistä laitosta kirjasta "Liian myöhään vesipääsky" – Too late phalarope – (Alan Paton) joka käsittelee Etelä-Afrikan rotukysymystä ja -erottelua. Mielenkiintoinen kirja, joka on kerrottu hieman haikeaan, surumieliseen tyyliin, mutta valottaa toisaalta melko hyvin sikäläisiä olosuhteita. – Sakari on lukenut Berliinin kysymystä (v. 1958) ja välillä olemme vaihtaneet ajatuksia sen kannanotoista.

– Pienet iltaviskit piristivät keskiyöllä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: