4.3.63
Aamulla en herännytkään kellon soittoon. Kumma kyllä koirakaan ei ulvonut, niin että nukuin kunnes Helena tuli herättämään 1/4 vailla 8. – Kirjoitin Mercolorin [?] kirjaan ja kirjoitin kopiokorrehtuurin valmiiksi. Sitten vein kirjeen postiin, maksoi 45 c. – Prässäsin ja korjasin päällystakkini. Turkki alkaa olla liikaa jo, on vain 7-8 C lämmintä tänään, mutta ilma on sumuinen ja savuinen ja näkyvyys huono.
Kello kolmelta kun lapset pääsevät koulusta, aiomme mennä katsomaan Mona Lisaa. Otamme bussin No. 3. Sen pitäisi kulkea Morningside Ave’a pitkin. Ei taaskaan mitään postia tullut. – Tänään pitäisi jonkun New Yorkin suurista iltapäivälehdistä alkaa ilmestyä. Mahtaako Sakari ostaa sen.
Saimme kauan aikaa odottaa bussia mennessämme Metropolitan-museumiin. Itse matka bussilla ei kestänyt kauan. Kuljimme Central Parkin reunaa. Talot olivat komeita, olihan kysymyksessä 5th Avenue, hienoin "Residential area". Tytöt ihmettelivät miksi taloista oli ulko-ovelta katokset kadun reunaan asti. Selitin, että ne ovat siksi, ettei sateella kastuisi kun menee ulos ja autoon. Sivuutimme Guggenheim-museon rakennuksen. Se oli ihmeellisen näköinen funktionalistinen rakennus. Medical school ja joitakin sairaaloita, missä liehui punaisen ristin lippu, oli myös sillä kadulla.
Kun tulimme perille huomasimme, että jono oli juuri muodostumassa pitemmäksi. Jos ei olisi tarvinnut odottaa bussia niin kauan, olisimme päässeet ehkä suoraan sisään. Nyt kuljimme jonossa noin 60 m mutta jono liikkui koko ajan, että noin ehkä 5-10 minuutissa pääsimme sisään rakennukseen. Siellä oli eri puolilla runsaasti kuvia Mona Lisasta myytävänä. Ostimme tytöille kummallekin 10 c postikorttikokoisen kuvan muistoksi. Sitten kulku johti pitkän käytävän läpi, missä oli erittäin vanhoja koruja, läpi suuren salin, jossa oli gobeliineja. Sen jälkeen olimme varsinaisessa Mona Lisan näyttelyhallissa.
Taustaseinällä oli korkea takorautainen aitaus jollaisia on keskiaikaisissa kirkoissa kuoreissa [kirjoitettu rivin väliin]. Sen keskiosaan oli ripustettu punaisen sametin taustaa vasten tämä kuuluisa maalaus, joka ei ole kovin kookas. Jono joutui koko ajan liikkumaan, joten kovin pitkään ei voinut jäädä tarkastamaan kuvaa.
Tytöt kuitenkin havaitsivat monet hienot juovat, jotka risteilivät kuvassa, vanhuuden aiheuttamat pienet halkeamat maalissa. Samaten sileys käsissä ja kasvoissa, joihin ei ollut maalattu karakteristisia (sanoisinko naturalistisia) ryppyjä tai sormien nivelien ihopoimuja. Maalaus on idealisoitu kuva, päättelimme, mutta silti on saatu niin hämmästyttävän ilmeikäs tulos. Mona Lisan silmäkulmat tuntuivat kovin paksuilta. Silmien alla oli kuin poimu, mutta ehkä juuri se antaa osan sitä salaperäisen hymyn vaikutelmaa. Itse suu tuntui vakavalta, mutta suupielistä poskiin päin oli kuin hymyjuonteet.
Nämä havainnot, mitä tässä kirjoitan, eivät suinkaan kaikki ole omiani. Tytöt ovat harvinaisen tarkkasilmäisiä, ja esittävät monia yksityisseikkoja kuvasta.
– Kun meidän piti lähteä edelleen, jäimme katsomaan värikuvajäljennöstä vielä. Siitä katselimme tarkemmin taustan maalaustapaa. Tausta oli erikoisen herkän sinivihrein värein maalattu ja ne värit eivät ole värikuvajäljennöksessä täysin samanlaiset vaan paljon haaleammat.
– Kun tulimme ulos oli alkanut sataa hiukan kovempaa. Jouduimme taas odottamaan bussia kauan ja Inkerille tuli kylmä. Bussi tuli tupaten täyteen ja ihmiset olivat ärtyisiä. ’Rush-hour’ oli juuri alkamassa. Takaisintulo kestikin paljon kauemmin. Seisoessamme emme juuri nähneet ulos, ja lopuksi täytyi tyttöjen kurkistella minkä kadun kohdalla olimme. Ihme kyllä osuimme ulos oikealla pysäkillä tungoksesta huolimatta. Meillä oli jonkin verran kylmä seisottuamme bussia odottamassaa niin kauan ja keitimme heti kaakaota ja teetä kotiin tultuamme.
– Kävin viemässä shekin rva Weissmannille, kun hän ei lauantaina ollut kotona. Nyt hän on juuri tullut kotiin. En viipynyt kauan, vaan tulin heti keittämään ruokaa taas. – Sitten alkoi läksyjen luku tyttöjen kanssa. Inkerillä ei ollut kovin paljon. Oli vain isojen kirjaimien käyttöä eri yhteyksissä kirjoituksessa. Hyvää opetusta minullekin, siihen ei kovin paljon kiinnitetty huomiota englantia oppiessamme, tai sitten olen sen jo unohtanut. – Helenalla oli taas vertauskuvallista kieltä ja mitä kukin ilmaisu merkitsi. Vaihtoehdot, joita oli kolme kuten tavallista, olivat toisinaan niin koomillisia, että nauroimme täyttä päätä. Helena kopioi muutamia lähettääkseen ne luokkatovereilleen.
– Siinä ilta menikin klo 10 asti taas. – Sakari luki salapoliisiromaania ja minäkin aloin lukea. Sitten Sakari sanoi, että nyt tuli jo seuraava murha ja täytyy otaa vodkaa ’rohkaisuksi’ että voi jatkaa lukua. Jännittävä kirja minullakin oli. Niinpä sitten luettiinkin taas ja veroilmoitus jäi. Jäsjestin vain kuitit pinoihinsa. –
3.3.63
Tänä aamuna olimme tuskin heränneet kun Emilia soitti ja pyysi sinne syömään. Sanoin, että meillä on vieras ja hän pyysi meidät kaikki sinne. Oikeastaan se on oikein hauskaa, sillä olimme juuri puhuneet Emiliasta Ojalle. Menemme kello yhden aikaan. Joimme aamuteen nopeasti ja pojat lähtivät katsomaan laitosta. Tapaamme Emilian luona. Tytöt ja minä menemme täältä suoraan.
– Ajattelin panna toisen leningin, mutta en ollut silittänyt mitään, ja huomasin, että vaalea leninkini oli liian pitkä vieläkin, vaikka jo kerran olen sitä lyhentänyt. Samoin täytyy vain panna turkki koska takki pitää prässätä ja napit korjata yms.
– Lähdimme ja olimme noin 5 yli 1 perillä. Pojat tulivat vähän myöhemmin. Siellä oli oikein mukavaa taas. Emilia yritti valloittaa vaikeasti käsiteltävän Simon ja onnistui aika hyvin, koska Oja puhui minusta aika paljon. Lähdimme, koska Oja oli eteenpäin menossa jo klo 1/4 vailla 4 pois. Kotimatkalla Sakari sanoi, että Oja on menossa Suomeen. Siis Sakarin eilen hänen tullessaan sanoma: Oletko Suomeen menossa? johon hän vastasi "näyttääkö siltä", oli oikea arvelu.
– Laskin kartalta kuinka pitkä matka on Rockefeller Centeriin ja vain noin 6,5 km. Empire State Building on n. 7,5 km päässä. – Illalla oli taas oikein kuuma sisällä. Onkohan ulkonakin ollut lämmin ja kaunis päivä. Kuumuus nukuttaa niin, että Sakari ja minä otimme pienet nokkaunet. Luimme Emilialta lainaksi saamiamme kirjoja. –
Kun tytöt olivat menneet nukkumaan, luimme sikiötyön korrehtuurin lopulliseen kuntoon. Sakari kirjoitti Mercatorille kirjettä ja tilauslippuja. Kello on 1/2 1 ja alkaa väsyttää. Oikean silmän yläpuolella on hiukan särkyä ja tuntuu kuin sitä pitäisi hieroa ja kun hieroo tulee vettä silmiin. Olisiko nuhan jälkiseurauksia.
Pokaali
Tämä blogi on saanut pokaalin Juanitalta Madridista. Kiitos tunnustuksesta!
Pokaalin mukana tuli ohjeet.
1. valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta.
2. jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.
3. palkinnonsaaja panee palkinnon logon blogiinsa.
4. logo tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.
5. palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan.
1. Herttainen ja hauskasti piirretty sarjisblogi: http://kuutimo.vuodatus.net/
2. Oululaisen, Kalevan Peto-liitteestäkin tutun Ollin sarjisblogi: http://hillo.sarjakuvablogit.com/
3. Anarkistinen ja akateeminen filosofiablogi, jonka merkinnöissä Deleuze saa usein tilaa: http://vallankumous.blogsome.com/
4.Queer sarjisblogi: http://www.nallem.net/
5.Kirjailija Tiina Raevaaran blogi: http://raevaara.vuodatus.net/
2.3.63
Sakari sensuroi tätä kirjaa ja väittää, että puhun liikaa pyykinpesusta. Minä kirjoitan mitä mieleen juolahtaa, ja jos ei kelpaa, niin lopetetaan koko kirjoittaminen. Joka tapauksessa pyykinpesu tulee olemaan täällä yksi ainaisista puuhista, niin äkkiä kuin täällä likastuu. Aivan toisin kuin kotona Suomessa, jossa kerta viikossa riitti.
– Sakari kertoi eilen kysyneensä Blassilta mikä asema Puerto Ricolla oikein on, onko se state? "Ei se ole state." – Onko se itsenäinen? – More or less. Jos olisi jokin muu maa kysymyksessä kuin Amerikka, niin Puerto Ricosta sanottaisiin kolonioksi (alusmaaksi) mutta ei nyt, koska on kysymyksessä Amerikka. – Kun Sakari rupesi nauramaan, niin Blass kuulemma punastui. Tämä oli aika hyvä tahaton "joke" ja osoittaa amerikkalaisten suhteita ja suhtautumista muihin maihin ja niiden alusmaihin. –
Tyttöjen kanssa laitoimme muffinsseja ja minä lisäksi maksalaatikkoa ja pannukakun. Kun panee uuniin tulta, niin koko huoneusto tulee lämpimäksi. Inkeri kärsi ja vikisi, kun hän pyyhki tiskejä. Odotimme Ojaa tulevaksi iltapäivällä. Sakari järjesti papereitaan pois kapsekista. Kello kuuden aikaan kun parhaillaan söimme, soitti Oja bussiasemalta ja tuli sitten puolen tunnin kuluttua. Hän söikin oikein reippaasti oltuaan pitkälti toista vuorokautta bussissa.
Joimme kahvia myöhemmin ja juttelimme kaikenlaista. Kello puoli kaksi lähdin nukkumaan ja noin puolen tunnin kuluttua pojatkin tulivat. Laitoksen asioista yms. sekä laitteista ja kokeista keskusteltiin koko ajan, vähemmän muusta. – Sakarilla oli ollut koko päivän päänsärkyä jostain syystä ja illalla hän ei tahtonut saada unta ja otti unilääkettä.
1.3.63
Tänään on harmaa ja sumuinen päivä. Vähän lunta sataa silloin tällöin, mutta se sulaa samantien. Lämpö on 30 F [astetta]. Kaikki korkeat rakennukset keskikaupungilla ovat sumun peitossa. Hämärästi näkyy vain 2 kirkontornia, joiden takana tavallisesti kohoaa Rockefeller-centerin blokit.
– Pyykinpesua taas koko aamupäivä. Pitäisi kirjoittaa Matille, mutta kumma kun väsyttää. Onkohan laskevalla ilmanpaineella syynsä siihen. Helena oli aamiaisella, Inkeri ei, heillä on taas niitä Festivaleja. Iltapäivällä pitäisi olla musiikkia, onkohan kummallakin samaan aikaan. Pyry sen kun vain tihenee ja sisällä pimenee.
– Iltapäivällä silitin. – Kun Helena tuli kotiin, hän sanoi, ettei tahdo niille soittotunneille, kun siellä soitetaan niin helppoja kappaleita ja lasketaan eri tavalla. Sanoin että täytyy tottua täkäläiseen tyyliin ja seurata mukana. Sitten kun huomataan, että jotain osaakin, voi saada vaikeampia kappaleita soitettaviksi.
– Tytöt menivät ulos. Siellä onkin kova pyry ja luntakin maassa yhden inchin verran. – Illalla tytöt pukivat balettipuvut ylleen ja ryhtyivät tanssiskelemaan. Oli taas liian kuuma illalla ja piti suorittaa hiukan strip-teasea. Innostuin itsekin ottamaan muutaman tanssiaskelen. Se nauratti ja innostutti tyttöjä myös tanhuamaan. Havaitsimme, että minä olin notkeampi kuin Helena, koska Helena ei saanut nenää polveen kiinni.
– Otin uuden romaanin luettavaksi: Pearl Buckin "Letter from Peking". Sakari oli edelleen Annan nuoruusvuosien lumoissa ja sai sen loppuunluetuksi klo 12 mennessä suunnilleen. – Oma luettavani tuntuu mielenkiintoiselta. Täällä tuntuu olevan juuri sellaisia romaaneja, joista pidän, tai ovatko vain sattuneet juuri ne käsiin. En ole pitkään aikaan lukenutkaan romaaneja, joten tässä tulee sekin puoli lukunälkää tyydytetyksi.
Isoäidin matkapäiväkirja 1963 