15.3.63

Sakari jäi kotiin vuoteeseen. Hänellä on kunnon kröhä. Hän pyysi minua menemään hakemaan New Yorkin uutisia. Kävin Lexington Av. kaupassa. Siellä tapasin kaupanhoitajan rva Helvi Strömbergin, joka pyysi osoitettani. Hän tuntui hiukan kateelliselta, kun kuuli että olimme jo tavanneet Emilia Vertin. "Mistä ihmeestä hän aina saa tietoonsa kaikki tulijat." Ostin lehdet ja paketin Ruutu-leipää.

– Iltapäivällä luimme "Hemopoieesityötä" ja saimme sen valmiiksi noin 1/2 7. Unohdin kokonaan soittaa Emilia Vertille. Hän soitti kun söimme ja sanoin Sakarin olevan vielä sairaana, joten emme tule. Siellä oli hänellä 10 vierasta. – Minuakin nukutti aika lailla, joten ei vierailu oikein maittanut, vaikka pesinkin tukkani sitä varten.

Illalla oli kuuma taas ja oli vaikea nukahtaa. Sakari taisi ottaa unilääkettäkin. Luimme päivällä New Yorkin uutisia. Niissä on joskus niin huvittavan vanhanaikaista kieltä, ihan kuin aika olisi pysähtynyt noin Kiven kirjoitusten kohdalle. Täällä näyttää myös olevan tapana kirjoitella perheasioistakin kuin sukulaisille puhuttaessa ikään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: