Category Archives: kodinhoito

19.2.63

Soitin Boise-Griffinille, rva Mäelle ja moitin perusteellisesti sen tavan millä asioita hoidetaan. Kun ei saa useista kyselyistä huolimatta mitään tietoa. Saa nähdä soittaako hän ja ilmoittaa mitään. Olin aika äkäinen. Soitin Sakarille heti perään ja kerroin mitä olin kuullut. Hän lupasi mahdollisesti soittaa konsulaattiin ja tiedustella mitä vielä voisi tehdä

[Pienellä sivun lopussa:] (Vaihdoin pölypussin imuriin, se oli niin täynnä että oli vaikea saada ulos.)

Tänään on sumuinen ja sateinen ilma. Harmaa savuinen ilma peittää koko kaupungin hämärään alakuloisuuteen. Tosin on lämpöasteita (40 F[-astetta]) mutta eivät ne paljon lohduta tässä pimennyksessä. Melkein pitäisi panna valo kun lukee hemopoieesityön korrehtuuria, mutta kahdenlainen valo sekoittaa myös.

– Sakari soitti uudelleen ja sanoi puhuneensa sikäläisten henkilöiden kanssa tavaroista. Saa nyt nähdä soittaako rva Mäki tänään, vai pitääkö kysellä mihin ryhtyä nyt. – Sakari alkoi juuri puhua verenkuvasta ja verinäytteiden otosta, kun puhelu katkesi. Harmillista. Tri Wajda oli jotain maininnut verenkuvista ja kysynyt eikö Sakarilta oltu tiedusteltu jotain. Mitä? – Toivon, että hän soittaa pian uudelleen.

– (Nyt sumusade muuttuu lumipyryksi. Lumi tosin heti sulaa, mutta pyry on hauskempi kuin tihkusade.)

Rva Mäki soitti ja kertoi, että tavara-asiaa kyllä hoidetaan, sekä ilmoitti sen kuljetusliikkeen nimen, joka toimittaa tavarat. Kuitenkin ilmeisesti paperit ovat jossain hukassa, koska niitä on kysytty laivasta Halifaxista! Mitähän tietoja sieltä tulee ja kuka on paperit pannut niin, ettei niitä nyt löydy.

– Sakari soitti myös uudelleen ja kertoi, että niitä verinäytteitä on otettu omin päin viikon väliajoin siksi, että valkosolujen määrä on varmaankin alarajalla. – Muistelimme, että se on aikaisemminkin todettu tavallista matalammaksi. Kuitenkin Waelsch oli sanonut, että joku muu saisi suorittaa ruiskutukset toistaiseksi.

– Illalla puhuimme siitä, kuinka pitkäksi aikaa Sakari jäisi tänne työskentelemään ja miten lasten koulun laita on. Lopullista suunnitelmaa on vaikea tehdä. – Helena sai postikortin Elli Pakkaselta espanjasta, muuta postia ei tullutkaan paitsi Tyrvään Sanomat.

18.2.63

Aamupäivä kului siivouksen ja ainaisen pyykinpesun kimpussa. – Tyttöjä tuli aamiaiselta hakemaan pieni "mustikka", joka on ilmeisesti mulatti, koska se on hiukan enemmän kellanruskea kuin musta.

– Tuli kirje Finlandia Foundationista, ja samalla kutsu Gala-päivällisille "Sibelius Scholarship Fundin" merkeissä. Laskin, että se tulee maksamaan 81,25 Suomenmk (25 $) + lisäksi tietysti taksit, kampaukset yms. Kunpa edes tavarat tulisivat, niin olisi jotain päälle pantavaa, jos sinne mentäisi.

– Soitin taas Finnlinesiin. Ei mitään uutta. On se kumma, etteivät Bostonista ilmoita mitään. Olisi hyvä tietää edes jotain.

– Iltapäivällä kävin hiukan ostoksilla ja rupesin sitten lukemaan haemopoieesityötä. Kun tytöt tulivat kotiin keskeytyi lukeminen joksikin aikaa kunnes läksyt oli luettu. Sitten tytöt menivät vähäksi aikaa ulos. – Helena on jatkuvasti niin kalpean ja väsyneen näköinen, etten tiedä mitä hänelle tekisi.

Sakarin tultua kotiin pohdimme taas matkatavara-asiaa. Sakari kirjoitti kirjeen Boston Shippingiin Mr. Costello’lle ja kysyy erinäisiä kysymyksiä. Kyllä nyt edes jotain tietoja pitää saada.

– Kirjoitin kirjeitä Leenalle ja Heikille. Ei siitä oikein hyvää tullut, ei ollut vetoa oikein todella. Sakari laski tuloksiansa, kello on jo yli 1.

16.2.63

Koko aamupäivän olen odottanut puhelua Bostonista, mutta ei sieltä ole mitään kuulunut. Mahtoiko koko mies olla edes työssä tänään. – Laitoin omenapiiraan ja pannukakun uunissa. – Postissa ei tullut mitään meidän pettymykseksemme, paitsi tiedotus pankista. – Pitäisi ehkä käydä hakemassa sokeria ja maitoa, mutta ilmankin tulee toimeen. Sen puolesta kauppa on huomennakin auki.

– Sakari on yrittänyt korjata Inkerin soittorasiaa ja liimannut tanssijattaren kiinni, mutta se ei tahdo pysyä. – Inkeri kertoi että hänen luokkatoverinsa ovat yhtenään kysyneet häneltä mihin kouluun hän menee myöhemmin, mutta kun hän ei ole osannut sanoa tai selittää, hän lopulta kyllästyi kyselyihin ja sanoi "lööperilöörää" ja sitten ne lopettivat kyselemisen.

– Iltapäivällä parsin ja ompelin hiukan Inkerin leninkiä. Siihen tarvitsisin jo ompelukoneen. – Luimme kaikenlaista mitä täällä kirjastossa on, pitkin iltaa. Tietokirjoja, Saksaa käsitteleviä ja karttoja. Ilta menikin sitten aika myöhäiseksi. Sakarille soitti Amerikan suomalainen rouva Emilia Voltti [?], ja kertoi muista täällä olevista stipendiaateista, sekä kysyi osoitetta ja ilmoitti, että pian on tanssit.

15.2.63

Sakari oli laitoksella kertonut tavaroiden kohtalosta ja John Blass soitti ja tiedusteli olinko minä kirjoittanut lähetyspapereita. Kun sanoin, etten ollut, hän tuumi, että tavarat voivat vielä olla tullissakin. Sitä minäkin välillä arvelin. Saa nähdä, mistä päin alkaa selvitä.

– Tänään on pakkasta ja kova tuuli. Veto ulvoo taas ikkunoissa ja ovissa ja nokea työntyy sisään senkun kerkiää. Yritin pyyhkiä pölyjä, mutta se on aivan toivotonta ja puolen tunnin kuluttua on taas saman näköistä.

On niin kirkasta, että New Jerseyn puolelle näkyy kuinka autot kiipeävät ylös jyrkkää tietä kukkuloille. Talot ovat ylhäällä ja alhaalla on satama joen rannalla. Siinä on hyvin jyrkkä viettävä rinne. Samoin etelään päin näkyy tänään myös hyvin. Kaikki isot pilvenpiirtäjät erottuvat selvästi. Korkeiden talojen katolla on usein pienehkö tornimainen rakennelma tai parikin. Luulen, että ne ovat vesisäiliöitä. Tuskin täällä voi paineella saada vettä näin korkealle vaan, että talo pumppaa veden säiliöön josta se sitten tulee taloon.

– Mitähän dynamiittia täällä mahdetaan käyttää polttoaineena autoissa, kun niiden pakoputket paukkuvat yhtenään. – Muutenkin täällä on melkoinen katumelo ja autot töräyttelevät kyllä mielikseen, sitten vielä kulkevat kaikenlaiset palo- ja muut autot sireeneitä soitellen. Tuntuu kuin aina joku olisi hädässä jossain. Onhan täällä väkeä ja tapahtuu tietysti joka minuutti monin verroin enemmän kuin esim. Helsingissä.

– Helena tuli lounaalle koulusta ja oli kuumeessa (39,5 [astetta]). Panin hänet heti sänkyyn. Hän on hyvin väsynyt ja on moneen otteeseen nukkunut välillä. Kaulan sivulla olevat rauhaset ovat turvonneet aika lailla. – Soitin Sakarille ja kysyin oliko hän saanut selvää tavaroista ja sanoin samalla Helenan sairaudesta. – Sitten soitin Mrs. Mäelle Boise-Griffiniin. Hän ei tiennyt mitään. Soitin n. 1/2 5 Bostoniin, mutta Mr. Costello ei ollut siellä. Pyysin häntä soittamaan huomenaamulla ja antamaan edes jotain tietoja. Pimeältä näyttää vielä tällä hetkellä.

– Ostin ruokia viikonlopuksi ja laitoin sekä makkarakastikkeen ja lihapullia. – Pesin jonkin verran pyykkiä taas, sitä saa tehdä joka päivä. – Sakari tuli taas myöhään kotiin. Illalla ei jaksanut enää tehdä mitään, vaan menimme nukkumaan jo klo 11.

14.2.63

Tänään on Valentinen päivä, jota täällä vietetään lähettämällä kortteja ns. rakastetulle ja pilamielessä muillekin. Valtava korttivillitys 5 c kortista monta dollaria maksaviin [terveisiin?] asti, missä on kultaa ja kimallusta.

– Silitin aamupäivällä aikaisemmin pesemäni vaatteet. Sakarin paidat eivät ole tulleet täysin valkeiksi, ne täytyy ilmeisesti valkaista jollain klooripitoisella aineella. Silittäessä tuli keltaisuus näkyviin. Ne olivatkin niin mahdottoman likaiset, ettei ole ihme vaikkei niitä koskaan saisi enää puhtaiksi.

– Soitin Boston Shippingin toimistoon ja kysyin matkatavaroistani. He olivat ihmeissään ja lupasivat oittaa selvää. Saa nähdä kuinka käy. – Boise Griffiniltä soitti rva Mäki ja sanoi, ettei kukaan tiedä missä tavaroiden lähetyspaperit ovat, vaan sitä täytyy tiedustella Finnpulpista, joka nyt on Halifaxissa. Missä kummassa ne tavarat mahtavat olla.

– Kun lapset tulivat koulusta kävimme ostamassa heille kansiot koulutöitä varten. Sitten he tekivät koulutehtävänsä. Helena kertoi, että hänen tehtävänsä olivat tänään olleet oikein ja vierustoveri oli vastatessaan katsonut hänen paperistaan, kun sillä itsellään oli väärin. Heillä on kirjoitustehtäviä koulussa, jolloin pitäisi lausua kirjaimittain sanoja. Se on vaikeaa kun he eivät tunne englantilaisia kirjainten nimiä. Suoraan kirjoittaminen olisi helpompaa. Helena oli pantu lukemaan ja opettaja piti hänen lukemistaan hyvänä.

Iltapäivällä satoi luntakin pikkuisen ja on alkanut tuulla taas aika lailla. Luvattiin kylmempää taas. Sakari on taas myöhässä, kello on jo 1/2 9 eikä hän ole vielä tullut. Inkeri on mennyt pesulle ja Helena lukee englantilaista sanakirjaa sekä kyselee minulta mitä ne sanat merkitsevät, joita hän lukee. – Ohhoo, monipuolista oppimista, myös minulle.

– Sakari oli hyvin huolissaan kun kerroin matkatavaroista. Huomenna yritetään panna langat ja korvat kuumiksi eri puolilla, että saisi edes tietää missä ne ovat. Minulla on kuitenkin sellainen tuntemus, etteivät ne ole hukassa kokonaan.

8.2.63

Yöllä oli aika pakkanen ja tuntui kylmälle. Täytyi nousta panemaan villanuttu ylle. Tuuli ulvoi nurkissa ja veto kävi. – Aamulla oli hiukan kurkussa karheuden tuntua. Kun ei vain tulisi nuha. Ylikuumista huoneista taas jäähtyneeseen ei tunnu hyvältä.

– Siivosimme koko huoneuston ja minä pesin ja kiillotin keittiön lattian. – Mummolta tuli kirje. Hän oli saanut Anna Karvoselta täkänätilauksen ja rahaa taas, mikä häntä hermostutti. Kirjoitin hänelle vastauskirjeen.

– Kävimme ostoksilla, mutta en uskaltanut ostaa paljon, kun pelkäsin, että tarvitsen mahdollisesti rahaa, jos matkatavarat tulevat. Huomenaamulla pitää mennä ostamaan jotain tarjottavaa Blass’ille. Jos laittaisi pikkuvoileipiä, kahvia, olutta ja jotain muuta juotavaa, sekä tarjoaisi suomalaista suklaata. – Ei täällä voi oikein koko ateriaakaan tarjota, kun ei ole astioita tarpeeksi.

– Ikkunat ovat koko päivän olleet huurteessa lännen puolella, mistä tuulee. Vain auringon tullessa sille puolen ne sulivat ja pyyhin ikkunat. Voi mikä musta noki! Tavattoman kaunis auringonpaisteinen päivä muuten. Näkyvyys niin hyvä, ettei vielä aikaisemmin ole niin pitkälle ja selvään näkynyt. Kaikki "korkeat" rakennukset saattoi selvästi erottaa, ja Chrysler-buildingin katto loisti auringossa. Ostoksille mennessä tuntui pureva kylmä tuuli. Kyllä se osaakin olla raaka.

– Paistoin maksaa, saa nähdä minkä makuista se on. Ainakin se tuntui pehmeältä ja hyvältä paistaessa. Maksa oli todella hämmästyttävän halpaa verrattuna muuhun lihaan. – Soitin ja kysyin matkatavaroita. ne oli lähetetty jonkin rahtia kuljettavan firman välityksellä. Täytyy vain odottaa.

– Pesin taas hukan pyykkia, että pääsisin siinäkin suhteessa ajan tasalle. Ensi viikolla täytyy mennä kellariin pesulle ja pestä pyyheliinat. – Hain Sakarin 2 paitaa pesulasta. Näyttivät hyviltä ja olivat halvempia kuin Helsingissä. – Sakari tuli syömään vasta 1/2 9 aikaan illalla. Kyllä oli pitkä työpäivä.

7.2.63

Kaunis ja lämmin aamupäivä muuten, paitsi että on pilvistä. Menimme ostamaan tytöille Valentine-kortit Teacher’s Collegen Bookstoresta. He valitsivat niitä sangen kauan, valikoima oli mahtava ja meille tuli hirmuisen kuuma, kun joka paikassa lämmitettiin niin valtavasti kuin olisimme pohjoisnavalla.

Sitten ostimme Co-op’ista parin päivän ruuat, joka maksoi 3 ja puoli dollaria. Ei voi sanoa, että ainakaan tuhlaisi. Mutta pian täytyy ostaa hiukan lisää perusvarastoa.

– Iltapäivällä taas pesin hiukan pyykkiä ja parsin. Tytöt laskivat laskuja ja kirjoittivat 15 min. niin monta engl. sanaa kuin muistivat. Helenalle luin tietosanakirjasta Kheopsin pyramidista, josta heillä oli ollut koulusta läksyä.

– Koetin siivota ns. mopilla lattioita. Se ottaa kyllä pölyt, mutta minne ne sitten voi pölyttää, sitä en tiedä, ei ainakaan ikkunasta sovi. – Ikkunat ovat hirmunokiset, täytyisi kai pestä. Eilen panin säleverhot alas ja ne ovat myös täynnä nokea. Emmi-täti tulisi täällä kyllä sairaaksi pelkästä pölyn ja noen näkemisestä.

– Ovikello soi, ja kaksi perin mustaa miestä tuli laittamaan keittiön ovien salpoja, jotka olivat menneet rikki. Kysyin myös miten patterit voi säätää, ja he näyttivät miten ne ovat on ja off, välimuotoa ei ole. – Vähän ajan kuluttua soitti eilinen korjausmies myös ovelle ja kysyi oliko jättänyt tänne rasian seinätulppia eilen. Muistin, että hän kyllä oli ne ottanut mukaansa.

– Illalla rva Blass soitti ja kutsuin heidät lauantai-iltana meille juttelemaan. Mitähän pitäisi heille tarjota, siinä kysymys. – Sakari oli saanut Tyrvään sanomat ja sitä luettiin innokkaasti. – Ostin myös Morningside-lehden ja luin mitä ympäristössä täällä tapahtuu. Luin myös Sakarilta saamaani "Old Farmer’s Almanachia". Se on vankan tradition mukaan toimitettu ja siellä on allakan lisäksi paljon muita hauskoja asioita, juttuja ja lastenloruja yms.

– Pitäisi välttämättä kirjoittaa isoäidille Vammalaan, mutta olen nuutuneella tuulella, johtunee kuumuudesta täällä sisällä. Ei kahvikaan virkistänyt. – Illalla alkoi viiletä ja tuulla. Ennen pitkää ikkunat huurtuivat. Juttelimme myöhäiseen.

6.2.63

Sakarilla oli aamulla niska kipeä. Luultavasti hänellä on liian matala tyyny. Vaihdoin Inkerin ja oman sänkyni. Pieni makuuhuone tuli kyllä ahtaaksi mutta eihän siellä oleskella päivisin. Lähetämme tyttöjen selostukset musossa käynnistä opettajille ja yritämme vaihtaa Inkerin lakkarasian. Käymme katsomassa Woolworthin kauppaa samalla, ja käymme myös postissa.

– Näin teimme, mutta ei sitä Inkerin rasiaa saatu vaihdetuksi, niinkuin vähän jo arvelinkin. Woolworthilla oli kaikenlaista kamaa samoinkuin Lontoossa. Ostimme tytöille tukkasoljet ja vanteen. Kävelimme sitten postin kautta kotiin. Samalla teimme pikkuostokset co-op’ista alakerrassa.

Syötyämme olimme oikein väsyneitä. Helena nukahti taas joksikin aikaa. Tänään oli oikein lämmintä, n. 10 C-[astetta] ja lumet sulivat kaduilta. Märkää ja likaista kaikkialla. Paksut kengät alkavat olla liian kuumat. Kunpa pian tavarat tulisivat.

– Iltapäivällä aioin yrittää uuniin tulta taas, että saisi paistetuksi ne syväjäädytetyt piirakat mitkä ovat odottaneet syömistä. Ei tulosta ensi kerralla. Yritin uudestaan – ei taaskaan. Suljin hanan ja käännyin pois. Silloin kuului uunista aika pamaus kun sinne jäänyt kaasu paukahti. Pölyt uunin alta pöllähtivät ja kaksi eksynyttä spagetinpalaa vieri pelästyneinä esiin.

Soitin talon toimistoon. He lupasivat tulla seuraavana päivänä katsomaan. Kun kuljin vähän ajan kuluttua keittiön läpi tuntui kaasun hajua. Haistelin ja haistelin jonkin aikaa ja sitten soitin toimistoon. He lähettivät heti miehen katsomaan.

N.s. ikuinen liekki oli puhaltunut sammuksiin ja aivan oikein uunin kaasuputket olivat roskaa täynnä ja tukossa. Sitten uunia säädettiin uudelleen. Mies näytti miten se toimi. Hän luuli meitä saksalaisiksi. Lähtiessään hän puhui muutaman sanan saksaakin ja sanoi "good luck". Se taitaa olla tavallinen täkäläinen toivotus.

Sitten panin uunin lämpiämään ja paistoin ne pakastetut piirakat. Hyviä niistä tuli, vaikka niissä oli niin paljon mansikkahilloa sisällä, että se oli Inkerin mielestä liian makeaa.

– Saimme kirjeet mummolta ja Helena Leena Valanteelta. Eilen tuli Vuokko ja Pekka Eräjäältä hänelle kirje.

– Illalla on niin kuuma nyt taas, että väsyttää kovin. En ihmettele enää lainkaan amerikkalaisten ihastusta kylmiin ja jääjuomiin. Täällä lämmitetään niin, että on suorastaan tukalaa. Se vie kaiken tarmon varpaiden tasolle.

– Radiosta tulee jatkuvasti kaikenlaista mainosta ym. musiikkia ja uutisia sekä säätiedoituksia. Taitaa olla menossa sama nauha ainakin aina puoli päivää kerrallaan. – Kirjoitin kirjeen Päiviölle ja Irjalle.

5.2.63

Aamulla Sakari oli väsynyt ja hiukan ärtynytkin kun ei tullut oikein tarpeeksi nukutuksi. Kiire tuli töihin. – Lasten kanssa siivosimme ja pesin taas pyykkiä. Sakarin vaatteet ovat seisoessaan likaisina niin kellastuneet, että oikeastaan pitäisi olla valkaisuainetta. Pitänee hankkia. – Vein 2 paitaa pesulaan, mutta siellä ei kauluksia eikä kalvosimia otettu lainkaan vastaaan. Pesin ne itse. Voi mikä työ. Ne olivat pikimustia, eivätkä millään meinanneet luovuttaa likaansa vaikka kuinka harjallakin hankasin.

– Oli niin kaunis ilma, että menimme kävelylle päivällä tyttöjen kanssa. Kävimme Riverside Park’issa ja katselimme kuinka jäät virtasivat melko lujaa alas virtaa. Kävimme Columbia Universityn kirjakaupassa katselemassa ja ostimme joitakin pikkutavaroita (46 c), lapsille kumin, puhelinlehtiä jne.

Auringonlasku oli vallan erikoisen punainen ja vielä oudosti karmiininvärinen. Taivas loisti väreissä laajalla alueella. On melkein täysikuu. Täälllä on kuu ihan pään päällä zeniitissä. Tuntuu vallan oudolta.

– Koetin panna uuniin tulta, mutta kun minulla oli vain niin huonot tikut, ei se onnistunut. Täytyy ostaa kunnon puisia tulitikkuja, jotka palavat kauemmin. – Tekee mieli pannukakkua ja voisihan jotakin laatikkoa myös laittaa.

– Lasten kouluasia ei ole oikein edistynyt lainkaan. Täytynee mennä konsulin puheille ja tiedustella mahdollisuuksia. – Illalla menimme Sakari & minä kävelemään. Hänen piti näyttää minulle kauppa, mistä Inkerille ja Helenalle oli ostettu lahjat, jotta voisi Inkerin lahjan vaihtaa, kun sen soittorasia ei toiminut ja tanssijatar tanssinut. Täällä ovat kadut minusta huonosti valaistuja verrattuna Helsinkiin. Mainosvalojen kirjavuus vain sekoittaa silmät.

– Kävelimme 125:ttä katua Eastiin päin. Yli 7th Avenuen jonkin matkaa, josta kauppa löytyi. – Täällä on kadulla melkoinen melu. Kaupoista kuuluu musiikkia ja jotkut olivat siis auki vielä 10:een asti. Radiot ja äänilevyt soivat ja mustat hoilaavat mukana. – Välistä luikahtaa pieni mustatukkainen ja partainen mies kuin rotta johonkin suuntaan. Ei montakaan vaaleaa näkynyt. Asumme ihan Harlemin rajalla. – 125 katu on vilkasliikenteinen, mutta jalankulkijoita on vähän. – Pitäisi kirjoittaa Vammalaan ja kertoa matkasta, sekä myös äidille pitempi kirje Helsinkiin.

2.2.63

Sakari oli kotona. Lauantaisin ei työskennellä laboratoriossa. Pohdimme lasten kouluasiaa. On vaikea saada lapsia mahtumaan kouluihin, ne ovat ylikansoitetut. Täytyy maanantaina yrittää mennä jonkun "headmasterin" puheille.

– Kävin tyttöjen kanssa ostoksilla ja sitten laitoimme lipastojen laatikkoihin paperit, sekä panimme tavarat sinne. Täällä on aika runsaasti kaunista [?] Mutta aina on kovin kuuma. Olen vähentänyt vaatetusta ja olin jo ilman sukkiakin, kun muuten aivan paistuu tai kiehuu. Minäkin, joka en yleensä hikoile juuri lainkaan, kuljen otsa kosteana täällä.

Tänään onkin erikoisen kosteaa, kun on paksu sumu. Tuskin näkee alas kadulle. Kirkontorni on ollut pois näkyvistä suurimman osan päivää. Mutta hyvin äkkiä sää vaihtuu, välillä jo melko selkeää ja taas tulee kovasti sumua. Muuten täällä on laaja näköala. Näemme Empire State Buildingin tornin kun on kirkkaampaa ja iltaisin sen majakkavalo pyyhkii taivasta ja huipulla välkkyy punainen lentovalo. Kauempana on kaksi vierekkäistä savupiippua, joissa on myös iltavalot. Ne välkkyvät yhdessä kuin kaksi punaista silmää. Riverside Churchin huipulla palaa samoin punainen lamppu ja muuten sen torni on valonheittäjien valaisema. Olemme aika korkealla paikalla.

Toisella puolen Amsterdam-Avenue, ja hiukan kauempana toisella puolen itse Broadway, joka tosin ei ole tällä paikalla parhaimmillaan. Lähetimme kirjeitä. Tytöt ihan 5 kpl ja minä äidille. Posti on aika kallista, vaikkakin halvempaa kuin Suomessa. Päätimme pitää jonkinlaista säännösteltyä kirjeyhteyttä muissa kuin kirjapainoasioissa.

[Lisäys sivun loppuun:] 1.2. Kävimme illalla maksamassa vuokraa ja kysyin rouva Weissmanilta samalla miten kaasu-uunia käytetään ym. talon tapoja. Siellä on myös 11 v. Judy tyttö, joka oli innokas tapaamaan H:tä ja I:tä.