Category Archives: rotu

8.4.63

Lähetin kirjeen Anu Karvoselle. Aamulla pesin pyykit taas tältä viikolta koneessa ja vaihdoin lasten lakanat. Siinä menikin koko aamupäivä. Ihan hämmästyin kun kello soi ja Helena tuli kotiin aamiaiselle tuoden Suzetten mukanaan. Suzetten äiti on työssä ja tyttö taitaa syödä aamiaisensa puiston penkillä istuen. Helena toi hänet sisään syömään. Inkerikin tuli pian jälkeen päin ja oli ihmeissään. Sonja tuli hakemaan kouluun puolestaan, joten kyllä täällä vilskettä riittää. Kahvinikin jouduin juomaan jäähtyneenä kun en viitsinyt istua yhtaikaa pöytään tyttöjen kanssa, siinä olisi tullut vähän ahdasta.

– Sakari toi mukanaan veroilmoituslomakkeet täkäläistä veroa varten. Yritin lukea niiden täyttämisohjeita, mutta tuntuvat täydeltä hebrealta. Pitäisikö kysyä konsulaatista neuvoa.

– Tänään myös ihanan kirkas ja kaunis päivä, vain hiukan auerta on ilmassa, mutta se ei haitta näkyvyyttä. Katoilla on jälleen pyykkiä kuivumassa. Täällä pyykki on useimmiten kirkasväristä. Suomessa melkein enimmäkseen valkoista tai vaaleaa. Täällä ovat sänkyvaatteetkin, lakanat ja tyynynpäälliset usein kirkkaan värisiä tai kukallisia puhumattakaan pyyheliinojen koreudesta.

– Tytöt menivät ulos tehtyään läksynsä. Helenalla on ollut vähän läksyjä koska hiedän opettajansa on ollut yhä sairaana. Helena meni Paddy’n ”pihalle” 125th Str. leikkimään. – Kun hän tuli takaisin oli hänellä mukanaan neljä pientä tyttöä. Pari puolijapanilaista Kim ja Laura. Japanilaisia on paljon myös tässä talossa.

– Korjasin Sakarin taskut housuissa ostamallani valmiilla taskunpohjalla, joka silitettiin paikoilleen. Näppärää ja nopeaa korjaamista. Mustan paidan hihansuut, jotka olivat rikki, korjasin valmiilla vinokaitaleella. – Silitin joitakin vaatekappaleita samantien kun paikkataskutkin, koska rauta oli kuuma ja vaatteet sopivan kosteiksi kuivuneet.

– Eilen jäi päivällinen syömättä kun olimme Hietalalla. Siten olikin tänään kanaa ja jälkiruoaksi laitoin ”pappilan hätävaraa” kermavaahdosta ja paketista suklaakeksejä, jotka olivat ilmeisesti hyllyltä pudonneita, kun olivat pelkkiä muruja avatessani paketin. Perhe piti kovasti siitä.

Illalla Helena valitti kurkkukipua ja hänellä olikin nuharakkulain [?] tapaista kurkussaan. Hän joi hunajavettä, mahtaako auttaa. – Otimme Sakarin kanssa iltanokoset ja tuntui vaikealta herätä siitä. Mutta tässä sitä ollaan sentään. Kahvia en enää viitsinyt keittää, mutta ”have a Ballantine time”. Pitäisi kirjoittaa Otto-sedälle ja Emmi-tädille kunhan tästä virkistyy pikkuisen. Sakari tarkistaa Aivo I:n kirjallisuutta.

– Huomenna on juutalaisilla ensimmäinen pääsiäispäivä ja Judy kertoi saavansa lupaa koulusta. Muilla ei ole vielä lupaa ennenkuin kai perjantaista lähtien.

Mainokset

7.4.63

Palmusunnuntai. Aamulla oli pilvistä, mutta iltaan mennessä selkeni ilma tavattoman kirkkaaksi. Tyttöjä tuli hakemaan ulos puolisaksalais-neekeri Katherine + pikkuveli. Tytöt olivatkin ulkona koko aamupäivän ja osan iltapäivääkin.

 – Sakari katseli Aivo I ja sen viitteitä, minä kirjoitin Mercatorin kirjeen konseptin. Kello 4 menimme ins. Antti ja rva Ester Hietalan kotiin vastapäiseen taloon. Heillä on A-huoneisto joka on keskellä sivua ja kaikki ikkunat ja parveke länteen päin. Strömbergit tulivat myös. Tytöt saivat katsella televisiota toisessa huoneessa, me keskustelimme olohuoneessa. Oli oikein vilkasta keskustelua. Kävi ilmi, että Strömbergit tunsivat Rautaset ja olivat kuten mekin hiukan samaa mieltä Rautasen mahdollisesta kuolemansyystä. Samaten myös pariskunnan keskinäisistä suhteista.

 – Puhuimme Linnan kirjoista, kansalaissodasta sekä arvostelimme missä määrin Linna on kertonut tosiasioita ja missä käyttänyt kirjallista vapautta kertoa asiat kärjistetysti ja liioitellen. – Puheista sai hyvän käsityksen myös muista amerikansuomalaisten riennoista, intriigeistä ja asenteista eri asioihin. Amerikansuomalaisten avustustoiminta sodan jälkeen tuli myös selvitetyksi ja kveekarien osuus avustustoiminnassa ”Help Finland” keräyksessä. – Finlandia Foundation ja sen toiminta eri puolilla USA:ta oli myös aiheena. – Kekkosen vierailun aiheuttama prenikkasade samoin puitiin.

Keskustelu oli koko ajan vilkasta ja täkäläisten harrastukset tulivat hyvin esille. Lopuksi puhuttiin Suomen nykyisistä oloista ja sosiaalisesta huollosta siellä. Rva Hietalaa varsinkin tuntui kiinnostavan lastenkodit ja lasten asema sekä vanhukset ja heidän eläkkeensä.

 – Aika kului kuin siivillä ja oli jo 8 kun lähdimme kotiinpäin. – On kirkas kuutamo ja kuulakas ilma muutenkin. Kaikki kaupungin valot välkkyvät ja kaukaisetkin ”punaiset tähdet” näkyvät selvästi välkytellen vuoron perään. Kaukaisimmat taitavat olla Brooklynissä asti.

4.3.63 [sic]

Väsynyt aamunousu tietysti taas eilisen valvomisen jälkeen. Sakari ei olut saanut aamulla unta klo 6-7:n jälkeen uudelleen. Niinpä jäikin yö lyhyeksi.

– Kirjoitin anomuksen lopun puhtaaksi ja vein sen kouluun. Kävin samalla matkalla ostamassa New Yorkin uutiset ja kysyin Delaware-juhlasta. Nti Koskinen (?) ei tiennyt siitä ja pyysi minua kysymään rouva Strömbergiltä. Lupasin soittaa iltapäivällä.

– Vihdoinkin tuli postia Suomesta. Äidiltä Vammalasta, Leenalta ja Raijalta sekä Merviltä Helenalle. Tuuli on yltynyt tavattomasti. Kaikki ikkunat piti panna kiinni. Nurkissa ulvoo ja vinkuu ja veto käy. Jossain paukkuvat ikkunat edestakaisin ja varmaan parvekkella yläkerrassa meni jotain nurin. 26 mailia tunnissa sanottiin äsken radiossa. Tuuli on puhaltanut pois aamuisen sumun ja auteren, mutta pilvet peittävät auringon näkyvistä. Lämmintä on 50 F[-astetta].

– Katsellessani ulos näin opettajan luokkansa kanssa tulevan kävelyltä. Inkerikin oli pari päivää sitten kuulema ulkona. – Siinä se luokka yritti järjestäytyä riviin, mutta huonolta näytti. Jonkunlainen paririvi syntyi vähäksi aikaa, mutta kun lähdettiin liikkeelle se taas hajosi laumaksi. – Muutamien talojen katolla on pyykkiä kuivumassa. Se heiluu vinhasti, ihme ettei lennä tiehensä yhä yltyvässä viuhkeessa. –

– Helena tuli koulusta Suzetten kanssa. Sukunimi Cook, valkoinen vaihteen vuoksi. Hän meni heille, asuvat 121 kadulla. Inkeri ulisi kun hänen piti ensin laittaa läksyt ja sitten sanoin, että hän vielä laittaisi kuntoon SYK:hon menevän kirjeen. Inkeri yritti itse kirjoittaa koneella, mutta ei se käynyt ja sitten kirjoitin hänen sanelemanaan koko jutun luonnonhist. museossa käymisestä.

– Tuuli vain yltyy. Käsityöni langat heiluvat pikkupöydällä. Tuuli heiluttaa myös ikkunaverhoja ja ulko-ovi on niin vedon vallassa, ettei sitä tahdo saada auki. Makuuhuoneen lattialla ratisee, luultavasti vedon tuoma hiekka.

– Soitin rva Strömbergille, mutta hän ei tietänyt tulevista Delaware-juhlista vielä. Sinne kuitenkin menee paljon väkeä, joten täältäkin ilmeisesti lähtee bussillinen tai parikin, johon pääsee mukaan. Hän lupasi ilmoittaa lähemmin kun asia on enemmän ajankohtainen.

– Tuli puhelinsoitto vastapäisestä talosta aivan yllättäin. Rva Ester Hietala, josta rva Strömberg jo puhuikin soitti ja pyysi sinne ensi sunnuntai-iltapäivänä kahville. Hän kysyi miten viihdymme näissä taloissa ja missä kerroksessa asumme. Hän arveli, että meillä on komea näköala, niinkuin onkin.

– Kumma tai oikeastaan ei niinkään, täällä ylhäällä oli tänään tuulen kovennuttua noin 10 astetta kylmempää kuin radiossa virallisesa säätiedotuksessa lämpö. Mutta virallinen lämpö otetaan tietääkseni n. 2 m. korkeudelta maasta.

– Sakari tuli myöhään, kun joutui odottamaan freeze-drying-laitteen äärellä. Hän oli saanut kirjeen Annikki Säkiltä + tuloksia. – Illalla Inkeri laski SYK:n laskuja kunnes hätistettiin sänkyyn. Joskus sitten eivät tytö millään meinaa ryhtyä puuhiin ja taas toisinaan innostuvat niin, ettei niitä saa lakkaamaan. – Sakari meni kylpyyn ja minä torkahdin tuoliin sillä aikaa Helenan harmiksi sillä hän olisi tahtonut minut laulamaan. Olin kuitenkin saanut itseni niin mukavaan rentouteen etteen viitsinyt siitä nousta, enkä silmiä avata. Niinpä Helena luki ja lauloi ensin ja Inkeri huomattuaan tulleensa osattomaksi tuli jälestä ja teki samoin. Ihmeen mukava sellainen puolihorros-rentoutumistila. Kuulee mitä puhutaan ja voi sanoa pari sanaakin ja sitten taas torkahtaa syvempään uneen välillä, jopa nähdä unenpätkiäkin. Asennosta ei väliä.

3.4.63

Tänä aamuna pidin suursiivousta. Pesin olohuoneen ikkunatkin sisältä. Ulkoa ei voikaan pestä muuta kuin parvekkeen puolen ikkunat. Tulivathan ne hiukan kirkkaammiksi mutta ulkoa ne ovat paksussa noessa. Ei silti mustaa tuli sisäpuoleltakin, sillä tavalla kuin Suomessa kun koko talven ovat ikkunat  olleet välistä pesemättä, ehkä vieläkin enemmän mustaa täällä.

– Kevät on tullut ihan todella. Tänään jopa leikkottiin nurmikenttääkin ja sille ripoteltiin lannoitetta, että kasvaisi tasaisemmin. Ylös asti tuntui leikatun ruohon tuoksu. Tänään ei ole ihan niin kuuma kuin eilen, mutta siinä vähän yli 60 F[-astetta]. Kuitenkin ”Mild” sanotaan radiossa. Taivas on pilvessä, mutta joskus aurinko pilkahtaa pilviharson takaa. On autereista ja savuista. Sellainen on kuulemma tyypillistä täällä keväällä.

– Taaskaan ei ollut muuta postia kuin joku mainos. Tukkani on kasvanut niin pitkäksi, että Sakarikin huomautti siitä. Kuinkakohan tämän saman talon liike mahtaisi osata leikata ja laittaa uuden permanentin. Panin tukan takaa ylös parilla soljella, ja tytöt luulivat, että minulla oli nuttura, vaikka ennemminkin se on suttura.

– Vein vuokrashekin Weismanille. Siellä oli vain Judy kotona. Kysyin häneltä missä kampaamossa he tavallisesti käyvät ja hän sanoi ”Aris” [?] kampaamon, joka on vähän ylempänä Amsterdam Av. Olen sen nähnytkin ja kyllä se näyttää siistiltä ja hyvältä.

– Tytöt olivat ulkona ja kun he tulivat sisään he kertoivat, että joku oli ilmeisesti murtautunut johonkin talon huoneustoon. Yhdeltä parvekkeelta oli mies huutanut, jotain josta he eivät saaneet selvää, mutta talonvahteja tuli oville 5 kappaletta. Kukaan ei saanut mennä ulos eikä sisään ja sitten sieltä tuli joku neekeri, jonka taskut tarkastettiin ja joka sitten vietiin talon toimistoon La Salle streetille. Parvekkeelta huutanut mies meni perässä. Mjaa, sietääpä varoa kulkijoita. Varoitin taas tyttöjä etteivät saa avata. Judykin aina kysyy kuka on oven takana.

Forsythia-pensaat ovat puhjenneet täyteen kukkaan ja loistavat keltaisina. Parissa alkaa jo myös olla viherrystä. Suomessa on vielä pakkasta. – Soitin iltapäivällä Emilylle ja kysyin mitä hän piti Anita Välkistä. Kuulema koko konserttisali oli ihan täynnä ja laulajatar kutsuttiin kuusi kertaa takaisin.

Sakari oli saanut postia Suomesta laitokselle. Lea oli kirjoittanut ja Lääketiet. toimikunnalta tuli myös kirje sekä Mercatorin korehtuuri, joka oli pantu laitokselta postiin. – Sakarin arvelujen mukaan Simo Oja on kuin onkin jäänyt Suomeen, eikä tule tänne takaisin. On siinäkin järkeä. Se kaveri ei muiden tunteista piittaa eikä mitään häpeä, vaikka on saanut apurahat ja matkarahatkin Sakarin suosituksesta. Sakari sanoikin, ettei voi enää mitään suosituksia tämän jälkeen kirjoittaa.

Oli vähän ärtynyt mieliala illalle. Minä podin taas migreeniä. Mikä kumma niitä silmiä säteilyttää. Onkohan niin että pitäisi pitää silmälaseja, ettei reaktio pääse alkkuun. Koko illan oli kirvelevä päänsärky. Sakari taas oli äkeä kun ei lasten kouluanomuksia oltu tehty ja Jack Pincus niitä aina kyselee. – Ei niiden anomusten teko niin  nopeaan käynyt, koko ilta siinä meni myöhään yöhön ja tarkkaan.

29.3.63‎ ‏

Aamulla menin kouluun,‭ ‬jossa oli lääkärintarkastus.‭ ‬Inkeri tuli aikanaan,‭ ‬mutta Helenaa saimme odottaa.‭ ‬Inkeri sai heti saman tien rokotuksen:‭ ‬difteria‭ ‬+‭ ‬tetanus ja polio-‭"‬boostit‭"‬.‭ Hä‬n ei inahtanutkaan.‭ ‬Kun Helena tuli hän rupesi äänekkäästi protestoimaan ja itkemään,‭ ‬että minua ihan hävetti,‭ ‬mokomankin takia.‭ ‬Johtui tietysti osaksi siitä,‭ ‬ettei oltu arveltu mitään injektioita annettavan,‭ ‬mutta ainahan hän on ollut turhan pelko.‭ ‬Jos pistokset olisivat sattuneet kipeästi,‭ ‬sen ymmärtäisi,‭ ‬mutta kun sitä tuskin tuntee.‭ ‬-‭ ‬Lääkäri oli vanhahko lyhyt ja pyöreähkö mies,‭ ‬jolla oli lyhytsormiset leveät kädet.‭ ‬Keuhkot kuunneltiin myös,‭ ‬eikä sen kummempaa tarkastusta ollutkaan.

-‎ ‏Sakari valittaa vielä,‭ ‬että hänen kurkkunsa on kipeä.‭ ‬Ei se vielä hyvän näköinen olekaan‭; ‬turvotusta on vielä ja punotusta,‭ ‬joten varmasti se tuntuu aralta.‭ ‬Kuumaa hunajavettä hän on juonut ja kurlasi suolavedelläkin,‭ ‬mahtaako vähän helpottaa.

-‎ ‏Helena oli iltapäivän Andrean‭ (‬mustikki‭) ‬kanssa ulkona ja Inkeri oli taas yksinänsä.‭ ‬Inkeri ei oikein kauan viihtynyt kun ei ollut tovereita vaan palasi kotiin.‭ ‬Hän lukee Annan nuoruusvuosia parhaillaan.‭ ‬-‭ ‬Tyrvään Sanomat tuli taas.‭ ‬Ne tulevat ihan epäjärjestyksessä,‭ ‬ties mistä syystä.‭ ‬Luultavasti toiset laivat viipyvät matkalla kauemmin kuin toiset ja siitä johtuu,‭ ‬että joku vanhempi numero tulee myöhemmin.

-‎ ‏Tytöt pyytävät rullaluistimia.‭ ‬Mitäköhän ne maksavat‭? ‬Silti ne taitavat olla melkein ainoita‭ "‬urheiluvälineitä‭" ‬mitä täällä voi ulkona käyttää pallon ja hyppynarun lisäksi.‭ ‬Barbie-nukkea he myös haluavat.‭ ‬Se on oikeastaan aika ruma nukke‭ "‬pimu‭" ‬mutta kovasti muodissa täällä ja sille on kaikenlaiset valmiit varusteet saatavissa silmälaseja,‭ ‬autoa,‭ ‬tennismailaa ja boy-friend’iä myöten.‭

-‎ ‏Huomenna olen luvannut mennä Woolworth’ille katsomaan sekä nukkeja että rullaluistimia,‭ ‬ainakin hinnat ensin.‭ ‬Itse tarvitsen sieltä jonkinlaisen pesuvadin tai soikon pyykkiä varten,‭ ‬sekä paistinlastan ja paistinpannun.

23.3.63

Kaunis päivä. Ilmankos katoilla on pyykkiä kuivumassa. Joku näyttää kävelyttävän koiraansakin katolla. Täällähän lähes kaikki katot ovat tasakattoja. Hassuinta on, että katolta toiselle on kulkutiet ja vieläpä yli valokuilujenkin. Ei tarvitse mennä kadulle kun tahtoo viereiseen taloon, jos sattuu olemaan lyhyempi matka ylätietä.

– Hain kenkäni suutarilta. Kyllä ne muuten hyviksi tulivat, mutta oikean jalan kenkä tuntui hiukan ahtaalta, Tytöt kaipasivat valkeita sivuompeleita, jotka nyt olivat jääneet pois.

– Lapset olivat ulkona iltapäivällä ja sitten kun tulivat kotiin vähän ajan kuluttua soi ovikello ja pari n. 6-7 v tyttöä pyrki leikkimään. Ne olivat pari tuntia puuhailemassa tyttöjen kanssa. Toinen oli "kirjavaa" lajia, samasta kerroksesta.

Pidin siivous- ja parsimapäivän. Siinä aika kuluikin nopeasti. Illalla olin kylvyssä. Sakarikin oli kylvyssä, tuskin se haittaa, hän on jo aika hyvässä kunnossa.

Myöhemmin kumpikin luimme "Pohjantähteä", ihan liian myöhäiseen. Yöllä oli minulla kovin kuuma enkä nukkunut oikein hyvin sen tähden. Olisiko ollut kylvyn vaikutusta. Viileää paikkaa ei tahtonut löytyä sängystä.

16.3.63

Aamulla soi puhelin ja luulin Emilian soittavan, mutta se olikin Helvi Strömberg. Northern Shopista rouva, jonka eilen tapasin. Hän pyysi meitä heille sunnuntaina. Sanoin, että Sakari on sairaana. Hän pyysi sitten minua ja tyttöjä tulemaan klo 3. Hänellä on tyttärentytär 10 v. ja sinne pitäsi tulla muitakin lapsiperheitä sekä Hintikat myöhemmin. Saa nyt nähdä mitä näistä vierailuista seuraa.

– Kävin ostoksilla. Ei ollut paljon rahaa, mutta ostin kananrintaa ja aion laittaa sitä huomenna. – Kävin katsomassa oliko postia, ei ollut mitään. Taitaa osaksi johtua postilakosta, ettei tule mitään Suomesta. Kauankohan ne niitä lakkoja aikovat siellä pitää.

– Samalla kävin katsomassa miten pesukoneet toimivat, ja sain ohjeita eräältä rouvalta sekä neekeripapalta, jotka olivat pyykkiänsä järjestelemässä siellä. – Helena ja Inkeri kirjoittelivat selostusta luonnontiet. museosta puhtaaksi. Iltapäivällä tytöt olivat ulkona, ja Sakarin kanssa luimme hemopoieesityötä. Tuntuu kuin kumpikin olimme jo aika lailla tympääntyneet siihen. Joitakin hämäriä kohtia siihen vielä jää, mutta täytyyhän siitä tulla uusi korrehtuuri vielä kuitenkin.

– Illalla Sakari valitti, että kurkku on vain entistä kipeämpi. – Katselin sitä, ja havaitsin, että se on punainen ja turvoksissa juuri sillä tavalla kuin minulla tavallisesti kun tulen sitten käheäksi. Sakari ei uskonut, että minun kurkkuni on voinut olla niin kipeä, mutta eihän sitä voi arvata, kun tuntee vain oman olonsa. Hänellä onkin suhteellisen harvoin kurkkunsa todella pitempään kipeä. Olen antanut hänelle kuumaa hunajavettä jatkuvasti, ei juuri muutakaan voi tehdä.

– Ulkona on alkanut sataa, ja sisällä on lämpö taas kohonnut niin korkealle, että vapaaehtoinen strip-tease ohjelma alkoi taas. Ei tämä liika kuumuus ainakaan kurkkukipua paranna päinvastoin liian kuuma huone kiusaa tavattomasti. Tytöt laittoivat illalla maitopurkeista hissit nukkekotiinsa. Aika hyvin ne toimivat. Täytyy tässä minunkin mennä nukkumaan, vaikka ei sinne lakanain väliin mielellään mene hikoilemaan, vaan mieluummin odottaa kunnes vähän viilenee.

– Luin "Pohjantähden" I osan loppuun ja aloitin "Sellainen oli Karjala" (Erkki Paavolainen).

27.2.63

Aamulla kävin Inkerin opettajan puheilla. Selitin, että olemme vain noin vuoden täällä ja siksi ei ole tarpeellista opettaa Inkerille täkäläistä kaunokirjoitusta tai muutenkaan tekemään esim. laskuja täkäläiseen tyyliin. Jakokulma mm. laitetaan täällä erilailla kuin me olemme tottuneet. Pyysin myös, että tytöt saisivat osallistua musiikin opetustunteihin, koska kumpikin on soittanut sekä pianoa että nokkahuilua sekä Helena vielä viuluakin ja kumpikin laulaa hyvin. Hän lupasi järjestää asian. Heidän pitää vaiin ostaa nuottivihko tai musiikkikirja, joka maksaa 1,50.

– Samalla selvisi se "eväsasiakin", eli suomalaisen ruoan vieminen ja esitin, että Inkeri saisi laulaa suomalaisen laulun sen sijaan. Se otettiin innostuksella vastaan.

– Helena vei kouluun 10 c. joka oli jotain kirjoja varten. hän sai koulusta merkin, jossa oli "US:n Nuorison punainen risti" [Kirjoitettu rivien väliin:] American Junior Red Cross. Se kirjakeräys siis oli ilmeisesti täkäläisen nuorison punaisen ristin toimesta järjestetty. Onhan sellainen merkki mukava säilyttää. – Helena tilasi myös kukan siemeniä koulun kautta. Voimme ne istuttaa sitten parvekelaatikoihin. Niitä tulee 4 eri laatua.

– Siivosin pölynimurilla kaikki matkatavaroiden aiheuttamat roskat pois ja myös makuuhuoneen vuoteet. Muutin niihin omat lakanat – vihdoinkin. – Soitin rva Mäelle Boise-Griffiniin ja ilmoitin että tavarat ovat vihdoin tulleet ja kaikki on mukana. Hän sanoi, että se varsinainen viivytys johtui siitä, ettei joihinkin papereihin oltu pantu muuta kuin etunimi ja kun sitten sukunimellä tavaroita kysyttiin, niin eivät ne tietysti löytyneet. Sitten vasta kun saatiin numero niin ne löytyivät. Kas mokomaa, kuka niin viisas sitten oli mahtanut olla, että luuli että sukunimi on nimessä ensin. Ehkä sellaistakin kirjoitustapaa täällä käytetään.

Laitoin tänään, päivää post festum, hiukan laskiaisruuan kaltaista. Oli läskisoosia ja hernemuhennosta. Kastiketta laittaessa tapahtui se, mitä olen jo pelännytkin. Paistinpannu, jonka varsi on puuta ja melko irti, pyörähti sitä nostaessani ympäri ja pannusta lensi kastikkeet pitkin hellaa ja lattiaa. Mikä siivo! Millä kummalla voisi sen varren oikein korjata, eihän sitä voi pitää kiinni itse pannustakaan.

– Kun päivällinen menee myöhäiseen, on illalla aina niin väsynyt, ettei tahdo jaksaa mitään tehdä. Helenalla oli vielä kotitehtäviä, saamansa näytelmämonisteen perusteella ja niitä yritettiin yhdessä laittaa. Siinä oli kovasti brotherhoodia ja Amerikan kansalaisten erirotuisuutta, mutta silti samanarvoisuutta painottavaa tekstiä. Sitten siinä kysyttiin tunteeko jonkin sellaisen henkilön, joka edustaa brotherhoodia ja miten se ilmenee. Helena ehdotti Emilia Verttiä. Mutta päättelimme, ettei hän oikeastaan ole rotujen samanarvoisuuden puolustaja, vaikka onkin suomalaisten stipendiaattien hyväntekijä. Helena kirjoitti siihen Josephine Bakerin, jolla on adoptiolapsia 10 eri rotua ja kansallisuutta.

– Emilia Vertti muuten soitti ja ilmoitti, että Mona Lisaa voi nyt käydä katsomassa ilman jonossa seisomista. Hän oli ollut siellä eikä ollut mitään jonoja päivällä jos menee arkena. Hän ehdotti, että menisin sinne lasten kanssa. Hohhoo. Miten sinne mahtaa päästä näillä kulkuvälineillä.

26.2.63

Nyt on laskiaistiistai. Ilma on kirkas, taivas sininen, tuulee ja on kylmä. Bitterly cold niinkuin radiossa sanottiin. Tänään pitäisi tarjota läskiä ja hernemuhennosta sekä laskiaispullia. Mitään suomalaisten pullien kaltaista en ole täällä vielä nähnyt, mutta ei täällä lähellä olekaan hyviä leipureita. Eilen luin läpi leipurien ilmoituksia puhelinluettelosta. Aika kaukana ovat lähimmätkin, siinä 94-96 katu ja Broadwayn nurkilla. Saksalaisista saa kuulemma vähän ruisleivän kaltaista, se on "pumpernickel-bread" nimellä. Hapantakin leipää saa jostain Baltic-breadin nimellä sanoi Irja Joki. Lupasin mennä joskus hänen kanssaan sitä ostamaan.

– Aamupäivällä luin korrehtuurin uudelleen. Löysin vielä yhden virheen. – Olen kaks aamua nyt odottanut niitä tavaroita. Ei ole kuulunut vaan kaikista sopimuksista huolimatta. – Tavarat tulivat lopulta 10 vailla 12. – Kova selittäminen taas kun ei ollut rahaa kotona ja Sakari maksaa shekillä.

– Sitten aloin purkaa tavaroita. Ensiksi pahvilaatikon missä oli pikkutavarat. Huomasin heti, että kirjoituskoneen kotelo oli vääntynyt auki ja aloin katsoa miten oli itse koneen laita. Se oli myös saanut aika tällin. Tietenkin sitä pakettia oli heitetty miten vain. Koneen tela ei liikkunut kuin vähän ja takaseinä kehystä oli painunut telaan päin ja vääntänyt sivuilta. Rupesin katsomaan vosiko sille mitään tehdä. Yritin irroittaa sen kehyksistä, mutta en saanut sitä kokonaan irti vaan hiukan siten, että se liikkui edestakaisin vain sentin verran. Onneksi kehys on alumiinia. Löin sitä sivuilta mistä se oli vääntynyt ja se oikeni vähän. Sitten iskin ulospäin takareunaa ja sain sen sellaiseen asentoon, ettei se enää ottanut kiinni telaan. Kokeilin pysyykö se paikoillaan kun koneen ruuvaa kiinni kehykseen, ja se näyttää toimivan. Jaa, kyllä täytyy ihan itteänsä kehua, kun on niin(kin) hyvä mekaanikko.

– Menin ostoksille ja hississä postimies (neekeri) sanoi etten varmaan ole täältä kotoisin. Sanoin olevani Suomesta. Hän sanoi, että sielläpäin Euroopassa on kauniita naisia ja Englannissa myös, jossa hän oli ollut sodan aikana.

– Kun tytöt tulivat koulusta alkoi taas kova läksyjen luku. On siinä työtä minullekin. Pitää kääntää sanalliset laskuesimerkit, selvittää sanojen merkitystä, ja miten eri sanat äännetään. Inkerillä oli ollut "spelling test" ja se oli mennyt aika hyvin 35 ja 40% oikein korvakuulolta kirjoitettu. – Tänään olikin aika paljon läksyjä. Helenalle oli koko pitkä kappale luettavana ääneen ja siitä oli sitten kysymyksiä. Siinä tarvitaan jatkuvasti sanakirjoja. Minä olen tavallisesti ns. elävä sanakirja, mutta joskus sanon, että tyttöjen pitää itsekin hakea sanat, niin ne jäävät paremmin mieleen.

Kovassa touhussa meni iltakymmeneen asti, syötiin vain välillä. Samalla kun tytöt tekivät koulutehtäviä minä purin matkalaukuista tavarat. Loppujen lopuksi ei niitä niin paljon ollut kun ne otti esille, ne vain painavat niin mahdottomasti kapsekissa.

– Inkeri toi koulusta opettajalta kyselyn miksi hänellä ei ole ollut valkoista puseroa niinkuin heillä on joinakin päivinä tapana pitää. Lisäksi pitäisi viedä ruokaa tai muuta Suomesta 28 p. ja 1 p. koska niillä on koulussa tunteja, jotka koskevat vieraita maita. Opettaja oli sanonut, että esim. Puerto Ricolaiset tuovat omiaan ja kukin muun maalainen, japanilainen, kiinalainen tms. omiaan. Opettaja pyysi käymään puhumassa Inkerin opetuksesta. – Inkeri luuli, että piti ottaa evästä mukaan ja että he muka menisivät Puerto Ricoon! Haa, mikä ajatus. Ajattelin, ehkä siellä on joku näyttely tms. missä on tavaroita Puerto Ricosta.

– Illalla katselimme Sakarin tavaroita. Sakari tuli myöhään ja oli aika väsynyt. Vaikka minulla oli mielestäni aika puuha etsiä esille kaikki paperit ja pakata Helsingissä, niin ei niistä niin mahdottoman isoa kasaa kertynyt. Sakari luki muutamat HS-leikkeet mitkä olin ottanut mukaan, mm. presidentin uudenvuoden puhe. – Keskustelimme jonkin verran sen johdosta ja siitä, mikä Kekkosessa suomalaisia ärsyttää. Unohdin soittaa rva Mäelle tavaroiden tulosta.

21.2.63

Sakari meni aamulla laitokselle, mutta tuli aamiaiselle ja lähdimme sitten konsulaattiin. Ennen sitä soitin rva Mäelle ja kysyin kuuluiko uutta. He eivät olleet kuulleet muuta kuin mitä eilen sanottiin.

– Konsulaatissa puhuimme hra Matti Hagmanin kanssa, jolle selitimme koko jutun. Hän kysyi ihan ensiksi olimmeko olleet yhteydessä hra Jutilaan, joka on Finnlinesin edustaja täällä. Sanoin, ettemme tietäneet hänen olemassaolostaan mitään, mutta olimme useaan kertaan olleet Boise-Griffiniin.

Hänellä kuulemma piti olla toimistonsa juuri siellä. Hagman soitti hänelle ja kuuli, ettei hänelle ollut puhuttu asiasta mitään, mutta hän alkoi heti ottaa selvää asioista. Kuulimme myös, että kapt. Poutanen oli lähettänyt M & M Transport Co:n vastaanottokuitin Halifaxista, ja sen mukaan lähdettiin hakemaan tavaroita. Meille luvattiin ilmoittaa iltapäivän kuluessa tai viimeistään maanantaina, koska nyt olisi pitkä Holiday, koska Washingtonin syntymäpäivä sattui perjantaiksi.

Lähdimme kotiin maanalaisella taas. Se on kyllä paikka missä näyttää olevan koko maailma edustettuna idästä länteen mitä tulee rotuihin ja kieliin. Kaikkea näkee ja kuulee. Meitä huvitti kun siellä oli eräs mies, joka oli niin Matti Bergströmin näköinen, että olisi voinut olla veli. Hiukan karkeammat piirtet vain, ihankuin karikatyyri, missä leukojen vahvuutta oli lisätty.

Tulin kotiin hiukan jälkeen 3 ja Helena odotti alhaalla. Kun tulimme ylös hissillä oli Inkeri siellä. Joimme kaikki kuumaa kaakaota, sillä ulkona oli kylmä (10 F[-astetta]) ja kova viima. Tytöt tekivät sitten koulutehtäviään. 1/2 5 soitti rva Mäki ja kysyi ovatko tavarat tulleet. Hänelle oli Bostonista ilmoitetu, että ne on tänään luovutettu meille, muka. Ei ole tullut, vastasin.

– Luulen, että ne oli vasta lähetetty Bostonista, mutta ovat perillä vasta myöhemmin, ehkä lauantaina. Ne tietysti tahtoivat Bostonista antaa paremman kuvan tilanteesta. No hyvä kuitenkin, että tavarat ovat löytyneet.

– Keskikaupunki tuntuu paljon mukavammalta paikalta mitä tulee siellä liikkuviin ihmisiin. Tämä paikkaunta missä asumme onkin köyhää seutua. Keskikaupungilla ei ollut kuin noin 20% värillisiä, täällä niitä näkee ainakin 50%. Kadutkin olivat siistimpiä tietenkin ja kaupat ihan toista luokkaa. Siellä oli "music shop" jossa katselimme +99,95 televisiota (portable). Se ei ollut kallis n. 32 500 mk. mutta pienikokoinen kylläkin.

– Me olemme ilmeisesti aika korkealla paikalla täällä, koska melkein aina tuntuu tuulevan, ja kovaa. Keskikaupungilla ei tuullut lainkaan niin kylmästi ja navakasti. Ehkä ne korkeat rakennuksetkin vähän estävät, mutta luulisi, jos tuuli pääsee suoraan pitkin katua, että se tuntuisi yhtä voimakkaalta kuin muuallakin.

– Sakari meni takaisin laitokselle kun tulimme konsulaatista. Hän ei kuitenkaan ollut kovin myöhään. – Illalla väsytti ja päivällisen jälkeen otimme nokoset. Heräsin siihen, että selkääni kylmäsi ja nousin laittamaan itselleni kuumaa juotavaa. Samalla tytötkin menivät levolle. Sitten aloin lukea U.S. News’iä ja 1/2 12 menin herättämään Sakarin nukkumaan.

Kirje Päiviöltä ja Ojalta.