Category Archives: rotu

18.2.63

Aamupäivä kului siivouksen ja ainaisen pyykinpesun kimpussa. – Tyttöjä tuli aamiaiselta hakemaan pieni "mustikka", joka on ilmeisesti mulatti, koska se on hiukan enemmän kellanruskea kuin musta.

– Tuli kirje Finlandia Foundationista, ja samalla kutsu Gala-päivällisille "Sibelius Scholarship Fundin" merkeissä. Laskin, että se tulee maksamaan 81,25 Suomenmk (25 $) + lisäksi tietysti taksit, kampaukset yms. Kunpa edes tavarat tulisivat, niin olisi jotain päälle pantavaa, jos sinne mentäisi.

– Soitin taas Finnlinesiin. Ei mitään uutta. On se kumma, etteivät Bostonista ilmoita mitään. Olisi hyvä tietää edes jotain.

– Iltapäivällä kävin hiukan ostoksilla ja rupesin sitten lukemaan haemopoieesityötä. Kun tytöt tulivat kotiin keskeytyi lukeminen joksikin aikaa kunnes läksyt oli luettu. Sitten tytöt menivät vähäksi aikaa ulos. – Helena on jatkuvasti niin kalpean ja väsyneen näköinen, etten tiedä mitä hänelle tekisi.

Sakarin tultua kotiin pohdimme taas matkatavara-asiaa. Sakari kirjoitti kirjeen Boston Shippingiin Mr. Costello’lle ja kysyy erinäisiä kysymyksiä. Kyllä nyt edes jotain tietoja pitää saada.

– Kirjoitin kirjeitä Leenalle ja Heikille. Ei siitä oikein hyvää tullut, ei ollut vetoa oikein todella. Sakari laski tuloksiansa, kello on jo yli 1.

17.2.63

Tämä päivä kului myös hiljaisesti. Pesin tukkani, ja sekä Sakari että minä lueskelimme kaikenlaista. Tytöt olivat kahdesti ulkona ja yrittävät hyppiä nuoraa paremman puutteessa. – Sakari luki kirjaa, joka käsitteli Saksaa ja Saksan kysymystä.

– Ihmettelimme yhdessä täällä niin vakavana ilmenevää saksalaisvihaa. Olisiko se yhteydessä siihen, että täällä on juutalaisilla melkoisesti vaikutusvaltaa ja heitä lienee täällä myös runsaasti. Sen näkee jo kaupoista, missä on erikseen esim. lihan kohdalla mainittu onko se "kosher" vai ei. Kosher tarkoittaa juutalaisille luvallista, tai heidän tapansa mukaan preparoitua lihaa.

– Lisäksi Sakarilta ja minultakin (J. Blass) on kysytty kumpaa kohtaan on sympatiaa enemmän Suomessa, Saksaa vai Englantia. Lisäksi jopa, että kumpaa vierasta kieltä pitää parempana esim. lapsien kouluttamisessa (englannin jälkeen), ranskaa vai saksaa.

Saksan jaon yhteydessä tuli puheeksi kommunismi ja sen suhde uskontoon. Silloin Sakari esitti sen käsityksen, että kommunismi on laajimmalti levinnyt luterilaisuutta edustavan väestön keskuuteen, kuten esim. itä-Saksa, ja miksei Suomikin ja esitti vielä että jonkinlainen yhtäläisyysmerkki voitaisiin panna näiden välille. Katolinen kirkko taas jyrkästi vastustaa kommunismia puolestaan.

– Minä en ole samaa mieltä, onhan länsi-Saksassakin sentään enemmistö luterilaisia, eikä se ole vastaavasti kommunistinen. Lisäksi minusta kommunismin yhdenvertaisuusaate lähtee valtion pohjalta siten, että kaikkien on yhdenvertaisesti työskenneltävä valtion hyväksi. Kristillinen usko taas lähtee yksilön kannalta ja yksilön hyväksi, jotta kaikilla olisi samalla lailla kaikkea.

– Näitä ajatuksia on vaikea panna paperille sellaisina mielikuvina kuin ne ajatuksissa ovat. Oikeiden sanojen löytäminen ei ole helppoa. – Kuitenkin saattaa olla, että luterilainen usko juuri suvaitsevaisuutensa ansiosta ei aseta rajoituksia edes kommunisteille, mikäli ei suorastaan ateismista ole kysymys, mutta uskonvapaushan vallitsee toisaalta yleisesti inhimillisiin perusoikeuksiin kuuluvana asiana.

– Jos Sakari esittäisi tämänsuuntaiset ajatuksensa Suomessa niin mikä myrsky siellä nousisi. Sitä tuskin voisi edes kuvitella. Suomen kansa on kuitenkin perussävyltään vanhoillisen uskonnollinen ja moiset kerettiläiset ajatukset aiheuttaisivat kyllä vastaväitteitä joka taholta.

– Aloin lukea löytämääni englanninkielistä laitosta kirjasta "Liian myöhään vesipääsky" – Too late phalarope – (Alan Paton) joka käsittelee Etelä-Afrikan rotukysymystä ja -erottelua. Mielenkiintoinen kirja, joka on kerrottu hieman haikeaan, surumieliseen tyyliin, mutta valottaa toisaalta melko hyvin sikäläisiä olosuhteita. – Sakari on lukenut Berliinin kysymystä (v. 1958) ja välillä olemme vaihtaneet ajatuksia sen kannanotoista.

– Pienet iltaviskit piristivät keskiyöllä.

13.2.63

Tänään tunnen oloni aika kurjaksi. Pahimman sortin vilustuminen vaivaa. Kurkkua kirvelee ja nenä on tukossa, pää on paksu kuin lanttu. Yölläkin heräsin pahaan oloon muutaman kerran.

– Ilman on kirkas ja pakkasta on muutama aste. Aamulla tuli hieman lunta. Lapset menivät innokkaasti kouluun. Heille koulu merkitsee järjestettyä elämää. – Inkeri sai mukaansa Helsinkiä käsittelevän kirjan. Siinä on luokalle paljon katsomista.

– Ulkona tuulee aika lailla koska nurkissa vinkuu. – Pesin taas jonkin verran pyykkiä ja järjestin osan konepesua varten. En kuitenkaan jaksanut mennä pesemään. Kävin ostoksilla Co-opissa.

– Tytöt tulivat kotiin ja joukko erikokoisia värillisiä naamoja oli mukana selittämässä, että Helenalla pitäisi huomenna olla valkoinen pusero. En oikein ymmärrä tätä pukeutumistouhua, tänään piti Inkerillä taas olla. Jotain kummia kerhontapaisia varten kuulemma.

Tytöt tekivät koulutehtäviä. Laskut menivät helposti, mutta englanninkielen tehtävissä piti auttaa. Seassa on monia minulle outoja sanoja, lintujen nimiä ym. Sanakirjat ovat ahkerassa käytössä. Englanninkielen fonetiikka on ihan erilainen kuin kansainvälinen, joten sekin tuotti vaikeuksia.

Sakari soitti ja sanoi tulevansa myöhemmin syömään. Kello oli jo yhdeksän ja panin tytöt nukkumaan. Sakari soitti uudelleen ja sanoi, että laboratoriossa oli vedenpaisumus ja hän oli ollut kuivaamassa lattioita.

– Vähän sen jälkeen soitti tri Woelchin [?] sihteeri ja kysyi Sakaria. Hän sanoi, että televisiossa oi joku esitys joka tuli toistamiseen. – En oikein ymmärtänyt olisiko hän kysynyt meitä katsomaan vai mitä. Hän puhui välillä niin hiljaa, tai olivatko korvani sitten niin lukossa nuhan tähden, mutta en osannut oikein sanoa siihen paljon mitään. En kuitenkaan olisi voinut mennä katsomaan mitään esitystä, kun ei Sakari ole tullut ja lapsia ei voisi yksin jättää. Sakari saa selittää asian hänelle huomenna. Tai halusiko hän vain ilmoittaa, että se esitys on nyt uudelleen.

11.2.63

Tänään aamupäivällä kävimme, tytöt ja minä, läheisessä Public Schoolissa tiedustelemassa, voisivatko tytöt alkaa koulunsa siellä, ainakin nyt aluksi ehkä, kunnes oppivat jonkin verran englantia enemmän ja ymmärtävät, mitä heille sanotaan. He joutuvat ensiksi hitaammin työskentelevään luokkaan ja siirretään myöhemmin ylemmälle asteelle, kunhan osoittavat osaavansa kieltä niin paljon että tietävät mitä pitää tehdä.

Kovin on tummapintaista koko koululasten joukko. Helena ja Inkeri olivat tietysti sekä valkoisimmat että vaaleimmat luokallansa. Hiukan sekavin tuntein jätin tytöt luokillensa. He tuntuivat ottavan asian suurena seikkailuna ja sitähän se tavallaan onkin.

Odotin heitä kotiin klo 3. Katsoin parvekkeelta, kun he tulivat. Helenalla oli muutama seuralainen. Inkeri juoksi hänet kiinni. Vähän ajan kuluttua koko joukko, 3 tummapintaa ja Helena ja Inkeri olivat jo oven takana. Opettaja oli käskenyt saattamaan Helenaa, vaikka Helena hyvin olisi itsekin osannut, kun matka ei ollut pitempi kuin yli kadun.

Huomenna on heti lupapäivä – Lincolnin päivä, ja 22 p. on Washingtonin päivä myös lupaa. – Inkeri teki jonkin verran kotitehtäviä. Oli kielellisiä tehtäviä, piti etsiä sopiva sana lauseeseen ja toisissa taas samaa merkitsevä sana. Inkeri katsoi sanat sanakirjasta ja kyllä hän lopulta selviytyi, vaikka ei sanakirjan käyttäminen olekaan niin helppoa sen ikäiselle vielä. Helena on jo paremmin selvillä lauserakenteista, joten hänelle ne tehtävät eivät olisi tuottaneet vaikeuksia.

Kirjoitin kirjeen isoäidille (5 sivua). Tytöt ihmettelivät kuinka saan niin paljon aikaan. Voi kirjoittamista tietysti olisi vaikka kuinka kun vaan jaksaisi kaikki panna paperille. Pitäisi oikeastaan silloin kirjoittaa ensin asialista.

– Mrs. Weissmann soitti illalla ja pyysi meidät sinne huomenna iltapäivällä. On oikein hauska tavata ja jutella. Lapsetkin saavat ikäisensä toverin (valkoisen tällä kertaa). Luin tytöille Encyclopediasta Lincolnia käsittelevän artikkelin pääpiirteittäin. Saa tässä itsekin harjoitusta käännöstehtävissä.

7.2.63

Kaunis ja lämmin aamupäivä muuten, paitsi että on pilvistä. Menimme ostamaan tytöille Valentine-kortit Teacher’s Collegen Bookstoresta. He valitsivat niitä sangen kauan, valikoima oli mahtava ja meille tuli hirmuisen kuuma, kun joka paikassa lämmitettiin niin valtavasti kuin olisimme pohjoisnavalla.

Sitten ostimme Co-op’ista parin päivän ruuat, joka maksoi 3 ja puoli dollaria. Ei voi sanoa, että ainakaan tuhlaisi. Mutta pian täytyy ostaa hiukan lisää perusvarastoa.

– Iltapäivällä taas pesin hiukan pyykkiä ja parsin. Tytöt laskivat laskuja ja kirjoittivat 15 min. niin monta engl. sanaa kuin muistivat. Helenalle luin tietosanakirjasta Kheopsin pyramidista, josta heillä oli ollut koulusta läksyä.

– Koetin siivota ns. mopilla lattioita. Se ottaa kyllä pölyt, mutta minne ne sitten voi pölyttää, sitä en tiedä, ei ainakaan ikkunasta sovi. – Ikkunat ovat hirmunokiset, täytyisi kai pestä. Eilen panin säleverhot alas ja ne ovat myös täynnä nokea. Emmi-täti tulisi täällä kyllä sairaaksi pelkästä pölyn ja noen näkemisestä.

– Ovikello soi, ja kaksi perin mustaa miestä tuli laittamaan keittiön ovien salpoja, jotka olivat menneet rikki. Kysyin myös miten patterit voi säätää, ja he näyttivät miten ne ovat on ja off, välimuotoa ei ole. – Vähän ajan kuluttua soitti eilinen korjausmies myös ovelle ja kysyi oliko jättänyt tänne rasian seinätulppia eilen. Muistin, että hän kyllä oli ne ottanut mukaansa.

– Illalla rva Blass soitti ja kutsuin heidät lauantai-iltana meille juttelemaan. Mitähän pitäisi heille tarjota, siinä kysymys. – Sakari oli saanut Tyrvään sanomat ja sitä luettiin innokkaasti. – Ostin myös Morningside-lehden ja luin mitä ympäristössä täällä tapahtuu. Luin myös Sakarilta saamaani "Old Farmer’s Almanachia". Se on vankan tradition mukaan toimitettu ja siellä on allakan lisäksi paljon muita hauskoja asioita, juttuja ja lastenloruja yms.

– Pitäisi välttämättä kirjoittaa isoäidille Vammalaan, mutta olen nuutuneella tuulella, johtunee kuumuudesta täällä sisällä. Ei kahvikaan virkistänyt. – Illalla alkoi viiletä ja tuulla. Ennen pitkää ikkunat huurtuivat. Juttelimme myöhäiseen.

5.2.63

Aamulla Sakari oli väsynyt ja hiukan ärtynytkin kun ei tullut oikein tarpeeksi nukutuksi. Kiire tuli töihin. – Lasten kanssa siivosimme ja pesin taas pyykkiä. Sakarin vaatteet ovat seisoessaan likaisina niin kellastuneet, että oikeastaan pitäisi olla valkaisuainetta. Pitänee hankkia. – Vein 2 paitaa pesulaan, mutta siellä ei kauluksia eikä kalvosimia otettu lainkaan vastaaan. Pesin ne itse. Voi mikä työ. Ne olivat pikimustia, eivätkä millään meinanneet luovuttaa likaansa vaikka kuinka harjallakin hankasin.

– Oli niin kaunis ilma, että menimme kävelylle päivällä tyttöjen kanssa. Kävimme Riverside Park’issa ja katselimme kuinka jäät virtasivat melko lujaa alas virtaa. Kävimme Columbia Universityn kirjakaupassa katselemassa ja ostimme joitakin pikkutavaroita (46 c), lapsille kumin, puhelinlehtiä jne.

Auringonlasku oli vallan erikoisen punainen ja vielä oudosti karmiininvärinen. Taivas loisti väreissä laajalla alueella. On melkein täysikuu. Täälllä on kuu ihan pään päällä zeniitissä. Tuntuu vallan oudolta.

– Koetin panna uuniin tulta, mutta kun minulla oli vain niin huonot tikut, ei se onnistunut. Täytyy ostaa kunnon puisia tulitikkuja, jotka palavat kauemmin. – Tekee mieli pannukakkua ja voisihan jotakin laatikkoa myös laittaa.

– Lasten kouluasia ei ole oikein edistynyt lainkaan. Täytynee mennä konsulin puheille ja tiedustella mahdollisuuksia. – Illalla menimme Sakari & minä kävelemään. Hänen piti näyttää minulle kauppa, mistä Inkerille ja Helenalle oli ostettu lahjat, jotta voisi Inkerin lahjan vaihtaa, kun sen soittorasia ei toiminut ja tanssijatar tanssinut. Täällä ovat kadut minusta huonosti valaistuja verrattuna Helsinkiin. Mainosvalojen kirjavuus vain sekoittaa silmät.

– Kävelimme 125:ttä katua Eastiin päin. Yli 7th Avenuen jonkin matkaa, josta kauppa löytyi. – Täällä on kadulla melkoinen melu. Kaupoista kuuluu musiikkia ja jotkut olivat siis auki vielä 10:een asti. Radiot ja äänilevyt soivat ja mustat hoilaavat mukana. – Välistä luikahtaa pieni mustatukkainen ja partainen mies kuin rotta johonkin suuntaan. Ei montakaan vaaleaa näkynyt. Asumme ihan Harlemin rajalla. – 125 katu on vilkasliikenteinen, mutta jalankulkijoita on vähän. – Pitäisi kirjoittaa Vammalaan ja kertoa matkasta, sekä myös äidille pitempi kirje Helsinkiin.