8.4.63
Lähetin kirjeen Anu Karvoselle. Aamulla pesin pyykit taas tältä viikolta koneessa ja vaihdoin lasten lakanat. Siinä menikin koko aamupäivä. Ihan hämmästyin kun kello soi ja Helena tuli kotiin aamiaiselle tuoden Suzetten mukanaan. Suzetten äiti on työssä ja tyttö taitaa syödä aamiaisensa puiston penkillä istuen. Helena toi hänet sisään syömään. Inkerikin tuli pian jälkeen päin ja oli ihmeissään. Sonja tuli hakemaan kouluun puolestaan, joten kyllä täällä vilskettä riittää. Kahvinikin jouduin juomaan jäähtyneenä kun en viitsinyt istua yhtaikaa pöytään tyttöjen kanssa, siinä olisi tullut vähän ahdasta.
– Sakari toi mukanaan veroilmoituslomakkeet täkäläistä veroa varten. Yritin lukea niiden täyttämisohjeita, mutta tuntuvat täydeltä hebrealta. Pitäisikö kysyä konsulaatista neuvoa.
– Tänään myös ihanan kirkas ja kaunis päivä, vain hiukan auerta on ilmassa, mutta se ei haitta näkyvyyttä. Katoilla on jälleen pyykkiä kuivumassa. Täällä pyykki on useimmiten kirkasväristä. Suomessa melkein enimmäkseen valkoista tai vaaleaa. Täällä ovat sänkyvaatteetkin, lakanat ja tyynynpäälliset usein kirkkaan värisiä tai kukallisia puhumattakaan pyyheliinojen koreudesta.
– Tytöt menivät ulos tehtyään läksynsä. Helenalla on ollut vähän läksyjä koska hiedän opettajansa on ollut yhä sairaana. Helena meni Paddy’n ”pihalle” 125th Str. leikkimään. – Kun hän tuli takaisin oli hänellä mukanaan neljä pientä tyttöä. Pari puolijapanilaista Kim ja Laura. Japanilaisia on paljon myös tässä talossa.
– Korjasin Sakarin taskut housuissa ostamallani valmiilla taskunpohjalla, joka silitettiin paikoilleen. Näppärää ja nopeaa korjaamista. Mustan paidan hihansuut, jotka olivat rikki, korjasin valmiilla vinokaitaleella. – Silitin joitakin vaatekappaleita samantien kun paikkataskutkin, koska rauta oli kuuma ja vaatteet sopivan kosteiksi kuivuneet.
– Eilen jäi päivällinen syömättä kun olimme Hietalalla. Siten olikin tänään kanaa ja jälkiruoaksi laitoin ”pappilan hätävaraa” kermavaahdosta ja paketista suklaakeksejä, jotka olivat ilmeisesti hyllyltä pudonneita, kun olivat pelkkiä muruja avatessani paketin. Perhe piti kovasti siitä.
Illalla Helena valitti kurkkukipua ja hänellä olikin nuharakkulain [?] tapaista kurkussaan. Hän joi hunajavettä, mahtaako auttaa. – Otimme Sakarin kanssa iltanokoset ja tuntui vaikealta herätä siitä. Mutta tässä sitä ollaan sentään. Kahvia en enää viitsinyt keittää, mutta ”have a Ballantine time”. Pitäisi kirjoittaa Otto-sedälle ja Emmi-tädille kunhan tästä virkistyy pikkuisen. Sakari tarkistaa Aivo I:n kirjallisuutta.
– Huomenna on juutalaisilla ensimmäinen pääsiäispäivä ja Judy kertoi saavansa lupaa koulusta. Muilla ei ole vielä lupaa ennenkuin kai perjantaista lähtien.
1.4.63
Pilvinen päivä ja luvattiin sadetta iltapäiväksi. Joku soitti ja kysyi Victoria nim. Paschkista. Sanoin etten ole kuullut hänestä mitään ja kehoitin soittamaan yliopistolle, ehkä siellä tietävät. Hänen piti kuulemma tulla ensimmäinen päivä huhtikuuta taas New Yorkiin. Piti viedä pyykkiä koneeseen mutta huomasin, että Sakari ei ollutkaan vaihtanut alusvaatteita ja aioin ne panna samaan pataan. No odotetaan huomiseen, ei näytä taas olevan Dimejäkään tarpeeksi.
– Luin aivoaminohapot uudelleen. – Iltapäivällä menimme Emilyn luo. Ostimme kimpun pääsiäisliljoja hänelle. – Emilyllä oli kaksi isoa nukkea tytöille ja kangaspaloja sekä pikkukamaa joka oli erittäin mieluista. Minulle hän antoi mokkakankaisen 3/4 pituisen teddy-sisusteisen takin, jota voinen käyttää maalla ja ehkä autotakkinakin. Siinä on lyhyehköt hihat niinkuin täällä on tapana pitää.
– Saimme päivälliseksi "Chili con carne" joka on corned beef’iä, riisiä, chili-pippuria, tomaattia sekaisin sekä lisäksi papuja, joista Inkeri ei lainkaan pitänyt, kuten ei yleensäkään pavuista. Lähdimme takaisin isot kantamukset mukanamme. – Sakari ei ollut vielä kotona vaikka tulimme vasta klo 7 jälkeen. Hän tuli n. 1/2 8 aikaan.
– Olin väsynyt ja nukahdin pariksi tunniksi. Sakari lueskeli tuomiani vanhoja Suomen Kuvalehtiä. Nyt rupeaa varmaan pian tulemaan postiakin taas. Sain kuulla konsulaattiin soittaessani, että lakot ovat vihdoin loppuneet. – Illalla luin loppuun "Tuntemattoman". – Sitten Sakari vielä kirjoitti tilauslipun Mercatoria varten. Oli taas aika myöhä.
31.3.63
Ei ihme, että Sakari nukkui myöhään. Tyttöjen kanssa joimme aamuteen ja Inkeri alkoi siivota murujansa lattialta. Rikkalapioon tuli samalla joukko pieniä mustia muurahaisia, jotka olivat kuljettaneet muruja turvaan. Ne olivat meikäläisten mustien sokerimuurahaisten näköisiä, mutta pienempiä, n. 3 mm pituisia. Ruiskutin niille myrkkyä nokkaan ja ne näyttivät pökertyvän. Helena katsoi minne ne olivat menossa ja ruiskutin sinnekin koko joukon myrkkyä. Kaikenlaisia elukoita täällä on. Mutta kun on isot raot kaikkien putkien ympärillä, niin onko se ihme, että niitä pääsee mihin vain.
On ihana kirkas auringonpaisteinen ilma ja tytöt menivät ulos. – Siellä he tapasivat 20. kerroksen puolalaiset pikkutytöt Marthan ja Ivana’n. Marthan äiti oli pyytänyt heitä iltapäivällä vierailulle. Oli syntymäpäivä ja sinne tulee pikkuisia tyttöjä ja Helena ja Inkeri saisivat auttaa tarjoilussa. –
– Sillä aikaa kun tytöt olivat vierailulla Sakari ja minä menimme kävelylle. Menimme ensin Amsterdam Avenueta eteläänpäin ja poikkesimme sitten korkeimmalta kohdalta Morningside Drivelle. Kiersimme Cathedral Parkwayn kautta maailman toiseksi suurimman kirkon ympäri ja menimme sisään. Ulkoapäin kirkko ei ole suinkaan kaunis. Se on kummallinen yhdistelmä goottilaista ym. tyyliä ja osassa on kupukattokin.
Sisällä goottilaisen kolmilaivaisen kirkon päässä on "high altar" jota ennen on juuri se kupoliosa. Siellä oli jumalanpalvelus käynnissä ja katselimme lukua ja messua, uskontunnustusta ja rukousta, johon mentiin polvistuen. Kuoripojatkin polvistuivat omissa goottilaispenkeissään. Suntioita kierteli antamassa ohjelmia ja keräämässä kolehtia sekä viemässä tulevia ihmisiä penkkeihin. Jonkinlainen sauvaa kantava "pedelli" saattoi papin lukualttarilta taakse.
– Kirkon sivulaivoissa oli useita suuria gobeliineja, jotka esittivät raamatun kertomuksia. Välissä oli myös pikkualttareita kuoreissa. Joskus niiden luona pidetään hartaushetkiä ja myös ehkä suoritetaan muita toimituksia. New Yorkin kymmenennen piispan lepäävä hahmo marmoriin viestettynä oli eräässä kuorissa. Mahtoiko hänen sarkofaginsa olla siinä myös tai oliko se vain muistomerkki, en tiedä kun emme menneet ’exhibition hall’iin, siellä olisi varmaan ollut kirjallisuutta joka koski kirkkoa ja sen historiaa. Täytynee toiste mennä sinne ja hankkia joku muistokirjanen tästäkin nähtävyydestä.
– Tulimme takaisin Riveside Driveä pitkin. Se oli täynnä kävelijöitä ja kauniista ilmasta nauttijoita. Autoliikennekin oli melko vilkas. – Kun tulimme kotiin olivat tytöt ulkona vieraat villaröijyt yllään. He olivat käyneet ovella, mutta kun emme olleet kotona olivat saaneet lainata ulos mennessä muualta päällepantavaa. Helena oli juuri kävelyttämässä Marthan koiraa.
– Joimme kahvit ja panin kananpalat uuniin. Kyllä ne taas maistuivat aika hyviltä. Helena kävi ostamassa jäätelöä toiseksi ruoaksi. – Sakarin kurkku on parempi tänään. Ovatkohan eilen ostamani tyrothicin tabletit auttaneet.
– Emily Vertti soitti aamupäivällä ja kertoi, että hänellä on pari nukkea tytöille ja kehoitti minua ja tyttöjä tulemaan hakemaan niitä huomenna heti koulun jälkeen. Hän lupasi vielä laittaa ateriankin meille. Kyllä hän on kovin ystävällinen. Sitä vallan suureen kiitollisuudenvelkaan. –
Tänään ovat vihdoinkin päässeet sopimuksiin ja New Yorkin sanomalehdet alkavat taas ilmestyä huomisesta. – Kuinka on mahtanut käydä Suomessa posti- ym. lakkojen.
Olin jo valmis menemään nukkumaan, kun Sakari sai "Tuntemattoman" luetuksi ja muisti taas aivoaminohapot. No mikä siinä, se luettiin loppuun vähän yli kello 1 mennessä. Huomenna se pitää vielä kertaalleen lukea ja punnituttaa postissa, jotta sen voi lähettää.
30.3.63
On sumuinen päivä ja iltapäivällä tuli hiukan saderipotuksia. - Kävin lasten kanssa Woolworthilla katselemassa olisiko siellä rullaluistimia ja nukkeja. Nukkeja oli $ 3 kappale, mutta rullaluistimia ei näkynyt. Ostimme pallot tytöille ja minä ostin ompelutarvikkeet sekä katselin ympärilleni mitä siellä oli. Tytöt olisivat tahtoneet jotain makeisia, mutta en ostanut. He saivat sitten Sakarilta 5 c ja ostivat suklaatoffeita.
- Leivoin kakun ja kauraleipää, jotka hiukan kärähtivät reunoista. Tiskasin kun ne olivat uunissa, enkä huomannut ottaa pois tarpeeksi aikaisin. - Sakari vei "Tuntemattoman" ja alkoi lukea sitä. Se on vielä minulta kesken. Aloinkin kutoa illalla lukemisen sijasta ja sain Helenan villaröijystä toisenkin etukappaleen melko valmiiksi.
- Illalla alkoi ilma kirkastua ja korkeimmat rakennukset näkyvitä. - Menin klo 1 nukkuumaan ja Sakari tuli myös, mutta luki vielä kunnes minä nukahdin ja sanoin, että kello on jo 3.
25.3.63
Pesin erän pyykkiä koneella. Enempää en voinut tällä kertaa, kun ei ollut "dime"jä. Iltapäivällä kirjoitin Katille ja Kaleville, mutta ei en ollut oikein kirjoitustuulella. - Neuloin aamupäivällä Helenan takin helmaa ja hän sai sen kouluun ensimmäisen kerran.
Tänään on oikein lämmin päivä, suorastaan kesäinen. Tässä näyttää mittäri 68 F [astetta] mutta radiossa sanottiin, että Central Parkin lämpötila, joka on virallinen on 78 F mikä on ennätyslämpö maaliskuussa. Edellinen ennätys on v:lta 1913 ja oli 77 F. Tytöt saivat luvan pistää polvisukat jalkaansa. Iltapäivällä he olivat ulkona leikkimässä. - Huomiseksi luvattiin melkein yhtä lämmintä ja sitten seuraavana päivänä sade- tai ukkoskuuroja, mutta lämmintä.
Illalla haettiin Sakarin papereista Mercatorille lähetettyjä kirjeitä ja keltaisten lappujen jäljennöksiä. Mihin kummaan ne ovat voineet joutua. Täytyy huomenna päivällä hakea kun on valoisaa.
- Vatsani oli taas ikävällä päällä. Söin jugurttia ja se auttoi. Taitaa olla liian vähän happoa. Parasta syödä sitä jugurttia joka päivä kun ei viiliäkään saa. - Luin Pohjantähti 3:n loppuun. Sekin on sitten tehty. Pitäisikö vielä lukea "Tuntematon" viimeiseksi.
- Inkeri oli saanut kotitehtäviksi vaikeampia laskuja kuin muu luokka. Hän teki kaikki itsekseen. Helenalla ei ollutkaan kotitehtäviä kun heillä oli toinen opettaja.
19.3.63
Tänään kävin aamulla Chemical Bank Trust Co:n läheisessä konttorissa kysymässä miten saisin rahaa ts. miten shekki pitäisi kirjoittaa, että saisin ulos rahana panematta tilille, koska minulla ei ole tiliä.
– Asia järjestyi, ja kävin hakemassa $40, jonka Sakari epämieluisesti luovutti väittäen, että antoi hän sitten 100, 50, tai 30 niin kaikki se kumminkin menee, kun lähdemme keskikaupungille ostoksille. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, etteikö täällä tarvitsisi ostaa yhtä ja toista välttämätöntä. Takki on yksi ja sitten tarvitaan kengät varmasti kesällä. Luultavasti yksi ja toinen kesäkolttu myös, sillä näyttää olevan niin, ettei sitä ompelukonetta saa käyttöön ilman ostamista ja kun televisiokin pitäisi olla vaikka siitä minä en erinomaisemmin perustaisi.
– Huomasin tänään, että crocus kukkii ja tulppaanit ovat noin 10 sm pituisia jo. Kevät tulee vaan vaikka hitaasti. Eilen oli ihana päivä, tänään oli aamulla hiukan viileää, yöllä oli pakkasta. Nyt tulee pilviä ja illaksi on ennustettu sadetta. Nyt on 47 F [astetta].
– Menimme ostoksille heti kun tytöt tulivat koulusta. Pääsimme perille nopeasti Express Subwayllä. Macy’llä oli kuuma. Menimme hakemaan takkia Helenalle. Koetimme paria, kolmea. Oli turkoosinvärinen, muttta hiukan liian pieni hartioista. Sitten oli vihreä (khaki), kitinvalkoinen ja vaaleansininen. Vihreää ei ollut sitä kokoa, vain vaaleansininen ja kitinväri. Ostimme vaaleansinisen. Siihen kuului lakki ja sateenvarjokin samaan hintaan. Takki oli muuten hyvä, mutta pitää lyhentää. Se on kuitenkin helposti tehty.
Rva A. osti lapsilleen myös jotain ja sitten katselimme leluosastoa. Se oli vallan valtavan laaja. Siellä oli kaikenlaisia nukkeja yms. Nukkien ilmeet olivat hyvin sievät. Verrattuna suomalaisiin hintoihin olivat nuket kovin halpoja koostaan huolimatta. Kun tulimme alas huomattiin, että Paulin lakki oli poissa. Rva A. meni sitä noutamaan ja siinä kului jonkin verran aikaa. Kaikilla oli jo nälkä ja ensin aioimme mennä Macy’n ravintolaan ottamaan jonkin annoksen, mutta se oli kiinni jo.
Rva A. sanoi, että yhtä hyvin voimme mennä siihen kiinalaiseen ravintolaan, mistä he pitävät ja niin menimme maanalaisella, jossa oli vielä ruuhka-ajan tuntu 110 st:lle ja syömään New Moon Inn’iin. Siellä saimme kaikenlaista pikku syötävää. Taikinassa lihamurekkeen tapaista, kuin piirasia, osa paahdettuja, munakeittoa lapsille, teetä, jota kuulema tulee aina ilmaiseksi mukana, riisiä 4 kulhoa ja sianlihaa + herkkusieniä, sekä beef-lihaa + pea-sprouts, joita saimme kerran Hollannissakin. Minun mielestäni ne kyllä ovat vehnän tai ohran alkioita, noin botaanisesti, mutta koska rva A. oli niin varma siitä, että ne ovat peasprouts, kun siten sanotaan, en väittänyt vastaan. Soijankastiketta + etikkaa tarjottiin taikinoitujen murekkeiden kanssa, tai sanoisinko niitä piirasiksi. Lapset saivat vielä "Fortune-cookies", joissa oli paperinpala sisällä, missä oli joku mietelause.
– Kun tuli maksun aika, rva A. sanoi tarjoavansa. Minä maksoin tips’it, joka ei ollut paljon. – Takaisin kotiin tulimme bussilla. Kello oli jo 1/2 8. – Tytöt tekivät koulutehtävänsä kovalla innolla. Minä laitoin Sakarille lihalientä + riisiä ja munaa, sekä ohravelliä.
– Sakari ei sanonut juuri muita kuin moittivia sanoja Helenan takista. Se oli taas sininen ja hailea ja vaikka mitä vikaa. Ainakaan se nyt sitten ei osoita hyvää makua. No ei sillä hinnalla voi saada n.s. elegantteja vaatteita ja sen puolesta ei tuonikäisellä vielä vaatteet pysy niin hyvin, että edes kannattaisi, lisäksi kasvun johdosta ne ovat pian pois käytöstä. – Sakari olisi tietysti ostanut paremmin, sehän on selvä. Epäilen olisiko hänellä kärsivällisyyttä kulkea kuumissa kaupoissa, koettaa ja valita tytöille, kun omienkin vaatteiden ollessa kysymyksessä, minä aina käyn ensin katsomassa paikat valmiiksi, joissa kannattaa käydä.
– Nyt tiedän ainakin yhden tavaratalon, jossa voi käydä katsomassa erilaista tavaraa, kun tarvitsee. – Vaihdoin illalla Sakarille lakanat, kun entiset olivat hikistyneet, ja ovathan ne jo olleetkin 3 viikkoa käytössä. – Huomenna täytyy alkaa järjestää konepesueriä. Niitä taitaa kertyä $2 edestä.
18.3.63
Olin sisällä koko päivän. Ei voinut tehdä ostoksiakaan kun rahat on loppu eikä Sakari pääse sängystä ylös. Kurkku on jatkuvasti tulehtunut ja punainen. Soitin Blassille ja kerroin, ettei Sakari tule töihin. Iltapäivällä soitti rva Reder, Waelschin sihteeri ja pyysi kaavaketta, mikä pitäisi täyttää ensi vuoden oleskelua varten. Lupasin viedä sen illalla hänelle, hän asuu näissä samoissa taloissa.
– Sunnuntaiksi ostamani kananrintapalat paistoin maanantaiateriaksi, ja kyllä ne maistuivat. Sakarilla oli vaikeuksia niellä, mutta kun palat pienensi oikein hienoksi, niin meni se alas sentään paljon kastikkeen kera.
– Illalla kudoin pitkästä aikaa Helenan villaröijyä samalla kun seurasin tyttöjen läksyjen lukua. – Rupesi nukuttamaan kovin aikaisin. Taisi johtua siitä, etten edellisenä iltana tahtonut saada unta. Se oli varmaan jälkiseurausta migreenityyppisestä päänsärystä, jonka yhtäkkiä sain Strömbergeillä. Kumma, että kesken kaiken rupesi taas silmissä säteilemään. Onkohan se jossain yhteydessä kuumuuteen, siellä oli kuuma ja edellisellä kerralla kun silmissä säteili, oli samoin kovin kuuma, kun juuri silloin lämmitettiin paljon.
– Sakarin täytyi myös yöllä mennä monta kertaa yskimään limaa, ja minä tietysti heräsin siihen, ja niin tuli yö vähän levottomaksi.
16.3.63
Aamulla soi puhelin ja luulin Emilian soittavan, mutta se olikin Helvi Strömberg. Northern Shopista rouva, jonka eilen tapasin. Hän pyysi meitä heille sunnuntaina. Sanoin, että Sakari on sairaana. Hän pyysi sitten minua ja tyttöjä tulemaan klo 3. Hänellä on tyttärentytär 10 v. ja sinne pitäsi tulla muitakin lapsiperheitä sekä Hintikat myöhemmin. Saa nyt nähdä mitä näistä vierailuista seuraa.
– Kävin ostoksilla. Ei ollut paljon rahaa, mutta ostin kananrintaa ja aion laittaa sitä huomenna. – Kävin katsomassa oliko postia, ei ollut mitään. Taitaa osaksi johtua postilakosta, ettei tule mitään Suomesta. Kauankohan ne niitä lakkoja aikovat siellä pitää.
– Samalla kävin katsomassa miten pesukoneet toimivat, ja sain ohjeita eräältä rouvalta sekä neekeripapalta, jotka olivat pyykkiänsä järjestelemässä siellä. – Helena ja Inkeri kirjoittelivat selostusta luonnontiet. museosta puhtaaksi. Iltapäivällä tytöt olivat ulkona, ja Sakarin kanssa luimme hemopoieesityötä. Tuntuu kuin kumpikin olimme jo aika lailla tympääntyneet siihen. Joitakin hämäriä kohtia siihen vielä jää, mutta täytyyhän siitä tulla uusi korrehtuuri vielä kuitenkin.
– Illalla Sakari valitti, että kurkku on vain entistä kipeämpi. – Katselin sitä, ja havaitsin, että se on punainen ja turvoksissa juuri sillä tavalla kuin minulla tavallisesti kun tulen sitten käheäksi. Sakari ei uskonut, että minun kurkkuni on voinut olla niin kipeä, mutta eihän sitä voi arvata, kun tuntee vain oman olonsa. Hänellä onkin suhteellisen harvoin kurkkunsa todella pitempään kipeä. Olen antanut hänelle kuumaa hunajavettä jatkuvasti, ei juuri muutakaan voi tehdä.
– Ulkona on alkanut sataa, ja sisällä on lämpö taas kohonnut niin korkealle, että vapaaehtoinen strip-tease ohjelma alkoi taas. Ei tämä liika kuumuus ainakaan kurkkukipua paranna päinvastoin liian kuuma huone kiusaa tavattomasti. Tytöt laittoivat illalla maitopurkeista hissit nukkekotiinsa. Aika hyvin ne toimivat. Täytyy tässä minunkin mennä nukkumaan, vaikka ei sinne lakanain väliin mielellään mene hikoilemaan, vaan mieluummin odottaa kunnes vähän viilenee.
– Luin "Pohjantähden" I osan loppuun ja aloitin "Sellainen oli Karjala" (Erkki Paavolainen).
27.2.63
Aamulla kävin Inkerin opettajan puheilla. Selitin, että olemme vain noin vuoden täällä ja siksi ei ole tarpeellista opettaa Inkerille täkäläistä kaunokirjoitusta tai muutenkaan tekemään esim. laskuja täkäläiseen tyyliin. Jakokulma mm. laitetaan täällä erilailla kuin me olemme tottuneet. Pyysin myös, että tytöt saisivat osallistua musiikin opetustunteihin, koska kumpikin on soittanut sekä pianoa että nokkahuilua sekä Helena vielä viuluakin ja kumpikin laulaa hyvin. Hän lupasi järjestää asian. Heidän pitää vaiin ostaa nuottivihko tai musiikkikirja, joka maksaa 1,50.
– Samalla selvisi se "eväsasiakin", eli suomalaisen ruoan vieminen ja esitin, että Inkeri saisi laulaa suomalaisen laulun sen sijaan. Se otettiin innostuksella vastaan.
– Helena vei kouluun 10 c. joka oli jotain kirjoja varten. hän sai koulusta merkin, jossa oli "US:n Nuorison punainen risti" [Kirjoitettu rivien väliin:] American Junior Red Cross. Se kirjakeräys siis oli ilmeisesti täkäläisen nuorison punaisen ristin toimesta järjestetty. Onhan sellainen merkki mukava säilyttää. – Helena tilasi myös kukan siemeniä koulun kautta. Voimme ne istuttaa sitten parvekelaatikoihin. Niitä tulee 4 eri laatua.
– Siivosin pölynimurilla kaikki matkatavaroiden aiheuttamat roskat pois ja myös makuuhuoneen vuoteet. Muutin niihin omat lakanat – vihdoinkin. – Soitin rva Mäelle Boise-Griffiniin ja ilmoitin että tavarat ovat vihdoin tulleet ja kaikki on mukana. Hän sanoi, että se varsinainen viivytys johtui siitä, ettei joihinkin papereihin oltu pantu muuta kuin etunimi ja kun sitten sukunimellä tavaroita kysyttiin, niin eivät ne tietysti löytyneet. Sitten vasta kun saatiin numero niin ne löytyivät. Kas mokomaa, kuka niin viisas sitten oli mahtanut olla, että luuli että sukunimi on nimessä ensin. Ehkä sellaistakin kirjoitustapaa täällä käytetään.
Laitoin tänään, päivää post festum, hiukan laskiaisruuan kaltaista. Oli läskisoosia ja hernemuhennosta. Kastiketta laittaessa tapahtui se, mitä olen jo pelännytkin. Paistinpannu, jonka varsi on puuta ja melko irti, pyörähti sitä nostaessani ympäri ja pannusta lensi kastikkeet pitkin hellaa ja lattiaa. Mikä siivo! Millä kummalla voisi sen varren oikein korjata, eihän sitä voi pitää kiinni itse pannustakaan.
– Kun päivällinen menee myöhäiseen, on illalla aina niin väsynyt, ettei tahdo jaksaa mitään tehdä. Helenalla oli vielä kotitehtäviä, saamansa näytelmämonisteen perusteella ja niitä yritettiin yhdessä laittaa. Siinä oli kovasti brotherhoodia ja Amerikan kansalaisten erirotuisuutta, mutta silti samanarvoisuutta painottavaa tekstiä. Sitten siinä kysyttiin tunteeko jonkin sellaisen henkilön, joka edustaa brotherhoodia ja miten se ilmenee. Helena ehdotti Emilia Verttiä. Mutta päättelimme, ettei hän oikeastaan ole rotujen samanarvoisuuden puolustaja, vaikka onkin suomalaisten stipendiaattien hyväntekijä. Helena kirjoitti siihen Josephine Bakerin, jolla on adoptiolapsia 10 eri rotua ja kansallisuutta.
– Emilia Vertti muuten soitti ja ilmoitti, että Mona Lisaa voi nyt käydä katsomassa ilman jonossa seisomista. Hän oli ollut siellä eikä ollut mitään jonoja päivällä jos menee arkena. Hän ehdotti, että menisin sinne lasten kanssa. Hohhoo. Miten sinne mahtaa päästä näillä kulkuvälineillä.
26.2.63
Nyt on laskiaistiistai. Ilma on kirkas, taivas sininen, tuulee ja on kylmä. Bitterly cold niinkuin radiossa sanottiin. Tänään pitäisi tarjota läskiä ja hernemuhennosta sekä laskiaispullia. Mitään suomalaisten pullien kaltaista en ole täällä vielä nähnyt, mutta ei täällä lähellä olekaan hyviä leipureita. Eilen luin läpi leipurien ilmoituksia puhelinluettelosta. Aika kaukana ovat lähimmätkin, siinä 94-96 katu ja Broadwayn nurkilla. Saksalaisista saa kuulemma vähän ruisleivän kaltaista, se on "pumpernickel-bread" nimellä. Hapantakin leipää saa jostain Baltic-breadin nimellä sanoi Irja Joki. Lupasin mennä joskus hänen kanssaan sitä ostamaan.
– Aamupäivällä luin korrehtuurin uudelleen. Löysin vielä yhden virheen. – Olen kaks aamua nyt odottanut niitä tavaroita. Ei ole kuulunut vaan kaikista sopimuksista huolimatta. – Tavarat tulivat lopulta 10 vailla 12. – Kova selittäminen taas kun ei ollut rahaa kotona ja Sakari maksaa shekillä.
– Sitten aloin purkaa tavaroita. Ensiksi pahvilaatikon missä oli pikkutavarat. Huomasin heti, että kirjoituskoneen kotelo oli vääntynyt auki ja aloin katsoa miten oli itse koneen laita. Se oli myös saanut aika tällin. Tietenkin sitä pakettia oli heitetty miten vain. Koneen tela ei liikkunut kuin vähän ja takaseinä kehystä oli painunut telaan päin ja vääntänyt sivuilta. Rupesin katsomaan vosiko sille mitään tehdä. Yritin irroittaa sen kehyksistä, mutta en saanut sitä kokonaan irti vaan hiukan siten, että se liikkui edestakaisin vain sentin verran. Onneksi kehys on alumiinia. Löin sitä sivuilta mistä se oli vääntynyt ja se oikeni vähän. Sitten iskin ulospäin takareunaa ja sain sen sellaiseen asentoon, ettei se enää ottanut kiinni telaan. Kokeilin pysyykö se paikoillaan kun koneen ruuvaa kiinni kehykseen, ja se näyttää toimivan. Jaa, kyllä täytyy ihan itteänsä kehua, kun on niin(kin) hyvä mekaanikko.
– Menin ostoksille ja hississä postimies (neekeri) sanoi etten varmaan ole täältä kotoisin. Sanoin olevani Suomesta. Hän sanoi, että sielläpäin Euroopassa on kauniita naisia ja Englannissa myös, jossa hän oli ollut sodan aikana.
– Kun tytöt tulivat koulusta alkoi taas kova läksyjen luku. On siinä työtä minullekin. Pitää kääntää sanalliset laskuesimerkit, selvittää sanojen merkitystä, ja miten eri sanat äännetään. Inkerillä oli ollut "spelling test" ja se oli mennyt aika hyvin 35 ja 40% oikein korvakuulolta kirjoitettu. – Tänään olikin aika paljon läksyjä. Helenalle oli koko pitkä kappale luettavana ääneen ja siitä oli sitten kysymyksiä. Siinä tarvitaan jatkuvasti sanakirjoja. Minä olen tavallisesti ns. elävä sanakirja, mutta joskus sanon, että tyttöjen pitää itsekin hakea sanat, niin ne jäävät paremmin mieleen.
Kovassa touhussa meni iltakymmeneen asti, syötiin vain välillä. Samalla kun tytöt tekivät koulutehtäviä minä purin matkalaukuista tavarat. Loppujen lopuksi ei niitä niin paljon ollut kun ne otti esille, ne vain painavat niin mahdottomasti kapsekissa.
– Inkeri toi koulusta opettajalta kyselyn miksi hänellä ei ole ollut valkoista puseroa niinkuin heillä on joinakin päivinä tapana pitää. Lisäksi pitäisi viedä ruokaa tai muuta Suomesta 28 p. ja 1 p. koska niillä on koulussa tunteja, jotka koskevat vieraita maita. Opettaja oli sanonut, että esim. Puerto Ricolaiset tuovat omiaan ja kukin muun maalainen, japanilainen, kiinalainen tms. omiaan. Opettaja pyysi käymään puhumassa Inkerin opetuksesta. – Inkeri luuli, että piti ottaa evästä mukaan ja että he muka menisivät Puerto Ricoon! Haa, mikä ajatus. Ajattelin, ehkä siellä on joku näyttely tms. missä on tavaroita Puerto Ricosta.
– Illalla katselimme Sakarin tavaroita. Sakari tuli myöhään ja oli aika väsynyt. Vaikka minulla oli mielestäni aika puuha etsiä esille kaikki paperit ja pakata Helsingissä, niin ei niistä niin mahdottoman isoa kasaa kertynyt. Sakari luki muutamat HS-leikkeet mitkä olin ottanut mukaan, mm. presidentin uudenvuoden puhe. – Keskustelimme jonkin verran sen johdosta ja siitä, mikä Kekkosessa suomalaisia ärsyttää. Unohdin soittaa rva Mäelle tavaroiden tulosta.
Isoäidin matkapäiväkirja 1963 