Category Archives: ruoka

22.2.63

Aamulla Sakari lähti laitokselle vaikka olikin Washingtonin syntymäpäivä ja yleinen Holiday. Tytöt ja minä siivosimme. Tytöt nielivät pölynimuriin isoja paperinpaloja, jotka tukkivat putken. Minulla oli aika työ saada ne ulos, kun ne olivat takertuneet putken seinämiin ja tukkivat imun.

Järjestelin taas pyykkiä. Täytyy taas vaan pestä jotain kun eivät ne tavarat ole vielä tulleet.

Lapset olivat hiukan ulkona, ja Sakari tuli vähän aikaisemmin kotiin. Ilta meni rauhallisesti. Inkeri teki kotitehtäviään Sakarin avustuksella. Aloin lukea uutta romaania "Westward the Sun", joka on aika mukava.

Sakari toi "pumpernickel bread"in jota oli John Blassin kanssa ollut ostamassa.

15.2.63

Sakari oli laitoksella kertonut tavaroiden kohtalosta ja John Blass soitti ja tiedusteli olinko minä kirjoittanut lähetyspapereita. Kun sanoin, etten ollut, hän tuumi, että tavarat voivat vielä olla tullissakin. Sitä minäkin välillä arvelin. Saa nähdä, mistä päin alkaa selvitä.

– Tänään on pakkasta ja kova tuuli. Veto ulvoo taas ikkunoissa ja ovissa ja nokea työntyy sisään senkun kerkiää. Yritin pyyhkiä pölyjä, mutta se on aivan toivotonta ja puolen tunnin kuluttua on taas saman näköistä.

On niin kirkasta, että New Jerseyn puolelle näkyy kuinka autot kiipeävät ylös jyrkkää tietä kukkuloille. Talot ovat ylhäällä ja alhaalla on satama joen rannalla. Siinä on hyvin jyrkkä viettävä rinne. Samoin etelään päin näkyy tänään myös hyvin. Kaikki isot pilvenpiirtäjät erottuvat selvästi. Korkeiden talojen katolla on usein pienehkö tornimainen rakennelma tai parikin. Luulen, että ne ovat vesisäiliöitä. Tuskin täällä voi paineella saada vettä näin korkealle vaan, että talo pumppaa veden säiliöön josta se sitten tulee taloon.

– Mitähän dynamiittia täällä mahdetaan käyttää polttoaineena autoissa, kun niiden pakoputket paukkuvat yhtenään. – Muutenkin täällä on melkoinen katumelo ja autot töräyttelevät kyllä mielikseen, sitten vielä kulkevat kaikenlaiset palo- ja muut autot sireeneitä soitellen. Tuntuu kuin aina joku olisi hädässä jossain. Onhan täällä väkeä ja tapahtuu tietysti joka minuutti monin verroin enemmän kuin esim. Helsingissä.

– Helena tuli lounaalle koulusta ja oli kuumeessa (39,5 [astetta]). Panin hänet heti sänkyyn. Hän on hyvin väsynyt ja on moneen otteeseen nukkunut välillä. Kaulan sivulla olevat rauhaset ovat turvonneet aika lailla. – Soitin Sakarille ja kysyin oliko hän saanut selvää tavaroista ja sanoin samalla Helenan sairaudesta. – Sitten soitin Mrs. Mäelle Boise-Griffiniin. Hän ei tiennyt mitään. Soitin n. 1/2 5 Bostoniin, mutta Mr. Costello ei ollut siellä. Pyysin häntä soittamaan huomenaamulla ja antamaan edes jotain tietoja. Pimeältä näyttää vielä tällä hetkellä.

– Ostin ruokia viikonlopuksi ja laitoin sekä makkarakastikkeen ja lihapullia. – Pesin jonkin verran pyykkiä taas, sitä saa tehdä joka päivä. – Sakari tuli taas myöhään kotiin. Illalla ei jaksanut enää tehdä mitään, vaan menimme nukkumaan jo klo 11.

10.2.63

Aamiaisella meillä oli jälelle jääneitä voileipiä. Sitten ruvettiin miettimään minne mennä. Olin aika väsynyt, kun ei edellisenä yönä tullut kunnolla nukutuksi ja nuha aiheutti päänsäryn.

– Lähdettiin Inkerin pyynnöstä luonnonhistorialliseen museoon. Sinne pääsi suoraan ovelle maanalaisella. Siellä olisi taas ollut katsottavaa vaikka kuinka. Alakerrassa oli New Yorkin seudun eläimiä sekä ihmisen biologiaa ja kehitystä koskevat osastot.

– Sitten mentiin Helenan pyynnöstä katsomaan Afrikan eläimistöä. Niitä oli eriteltyinä luonnonmukaisissa ympäristöissään terraariovitriineissä. Inkeriä kiinnostivat norsut erityisesti, hän katsoi tarkkaan mitkä oli poika tai tyttönorsuja.

– Palattuamme kotiin Inkeri ja Helena piirsivät näkemiään ryhmiä. Inkeri erikoisesti luurankoja. Jalat olivat väsyneet paljosta kävelystä. – Sakari lukee innokkaasti Encyclopediaa ja tytöt sanakirjoja. Minä niiskutan ja syön hunajaa, se on halpaa täällä, vain n. 250 mk kg. Maku on kyllä ihan toinen kuin Suomessa.

8.2.63

Yöllä oli aika pakkanen ja tuntui kylmälle. Täytyi nousta panemaan villanuttu ylle. Tuuli ulvoi nurkissa ja veto kävi. – Aamulla oli hiukan kurkussa karheuden tuntua. Kun ei vain tulisi nuha. Ylikuumista huoneista taas jäähtyneeseen ei tunnu hyvältä.

– Siivosimme koko huoneuston ja minä pesin ja kiillotin keittiön lattian. – Mummolta tuli kirje. Hän oli saanut Anna Karvoselta täkänätilauksen ja rahaa taas, mikä häntä hermostutti. Kirjoitin hänelle vastauskirjeen.

– Kävimme ostoksilla, mutta en uskaltanut ostaa paljon, kun pelkäsin, että tarvitsen mahdollisesti rahaa, jos matkatavarat tulevat. Huomenaamulla pitää mennä ostamaan jotain tarjottavaa Blass’ille. Jos laittaisi pikkuvoileipiä, kahvia, olutta ja jotain muuta juotavaa, sekä tarjoaisi suomalaista suklaata. – Ei täällä voi oikein koko ateriaakaan tarjota, kun ei ole astioita tarpeeksi.

– Ikkunat ovat koko päivän olleet huurteessa lännen puolella, mistä tuulee. Vain auringon tullessa sille puolen ne sulivat ja pyyhin ikkunat. Voi mikä musta noki! Tavattoman kaunis auringonpaisteinen päivä muuten. Näkyvyys niin hyvä, ettei vielä aikaisemmin ole niin pitkälle ja selvään näkynyt. Kaikki "korkeat" rakennukset saattoi selvästi erottaa, ja Chrysler-buildingin katto loisti auringossa. Ostoksille mennessä tuntui pureva kylmä tuuli. Kyllä se osaakin olla raaka.

– Paistoin maksaa, saa nähdä minkä makuista se on. Ainakin se tuntui pehmeältä ja hyvältä paistaessa. Maksa oli todella hämmästyttävän halpaa verrattuna muuhun lihaan. – Soitin ja kysyin matkatavaroita. ne oli lähetetty jonkin rahtia kuljettavan firman välityksellä. Täytyy vain odottaa.

– Pesin taas hukan pyykkia, että pääsisin siinäkin suhteessa ajan tasalle. Ensi viikolla täytyy mennä kellariin pesulle ja pestä pyyheliinat. – Hain Sakarin 2 paitaa pesulasta. Näyttivät hyviltä ja olivat halvempia kuin Helsingissä. – Sakari tuli syömään vasta 1/2 9 aikaan illalla. Kyllä oli pitkä työpäivä.

6.2.63

Sakarilla oli aamulla niska kipeä. Luultavasti hänellä on liian matala tyyny. Vaihdoin Inkerin ja oman sänkyni. Pieni makuuhuone tuli kyllä ahtaaksi mutta eihän siellä oleskella päivisin. Lähetämme tyttöjen selostukset musossa käynnistä opettajille ja yritämme vaihtaa Inkerin lakkarasian. Käymme katsomassa Woolworthin kauppaa samalla, ja käymme myös postissa.

– Näin teimme, mutta ei sitä Inkerin rasiaa saatu vaihdetuksi, niinkuin vähän jo arvelinkin. Woolworthilla oli kaikenlaista kamaa samoinkuin Lontoossa. Ostimme tytöille tukkasoljet ja vanteen. Kävelimme sitten postin kautta kotiin. Samalla teimme pikkuostokset co-op’ista alakerrassa.

Syötyämme olimme oikein väsyneitä. Helena nukahti taas joksikin aikaa. Tänään oli oikein lämmintä, n. 10 C-[astetta] ja lumet sulivat kaduilta. Märkää ja likaista kaikkialla. Paksut kengät alkavat olla liian kuumat. Kunpa pian tavarat tulisivat.

– Iltapäivällä aioin yrittää uuniin tulta taas, että saisi paistetuksi ne syväjäädytetyt piirakat mitkä ovat odottaneet syömistä. Ei tulosta ensi kerralla. Yritin uudestaan – ei taaskaan. Suljin hanan ja käännyin pois. Silloin kuului uunista aika pamaus kun sinne jäänyt kaasu paukahti. Pölyt uunin alta pöllähtivät ja kaksi eksynyttä spagetinpalaa vieri pelästyneinä esiin.

Soitin talon toimistoon. He lupasivat tulla seuraavana päivänä katsomaan. Kun kuljin vähän ajan kuluttua keittiön läpi tuntui kaasun hajua. Haistelin ja haistelin jonkin aikaa ja sitten soitin toimistoon. He lähettivät heti miehen katsomaan.

N.s. ikuinen liekki oli puhaltunut sammuksiin ja aivan oikein uunin kaasuputket olivat roskaa täynnä ja tukossa. Sitten uunia säädettiin uudelleen. Mies näytti miten se toimi. Hän luuli meitä saksalaisiksi. Lähtiessään hän puhui muutaman sanan saksaakin ja sanoi "good luck". Se taitaa olla tavallinen täkäläinen toivotus.

Sitten panin uunin lämpiämään ja paistoin ne pakastetut piirakat. Hyviä niistä tuli, vaikka niissä oli niin paljon mansikkahilloa sisällä, että se oli Inkerin mielestä liian makeaa.

– Saimme kirjeet mummolta ja Helena Leena Valanteelta. Eilen tuli Vuokko ja Pekka Eräjäältä hänelle kirje.

– Illalla on niin kuuma nyt taas, että väsyttää kovin. En ihmettele enää lainkaan amerikkalaisten ihastusta kylmiin ja jääjuomiin. Täällä lämmitetään niin, että on suorastaan tukalaa. Se vie kaiken tarmon varpaiden tasolle.

– Radiosta tulee jatkuvasti kaikenlaista mainosta ym. musiikkia ja uutisia sekä säätiedoituksia. Taitaa olla menossa sama nauha ainakin aina puoli päivää kerrallaan. – Kirjoitin kirjeen Päiviölle ja Irjalle.

24.1.63

Tuuli on yltynyt vallan kovaksi. Aallot ovat aina vain korkeampia, ja kulkeminen on joskus vaikeaa. Täytyy pidellä kiinni mistä saa. Tytöt ovat hiukan parempia, mutta kuumetta on vielä ja nuhaa.

– Luin ja kudoin. Pelastin tavaroita liukuilemasta. Lattia oli paras paikka koska matto pidätti liukuvat tavarat paikoillaan. Laineet roiskivat läjähtäen tonnikaupalla vettä pitkin ikkunoita. Tunsin itseni kiitolliseksi siitä, ettei ole taipumusta meritautiin. Kyllä mummo olisi jo kauan ollut ihan vihreä. Aamiaiseksi oli suolainen "häränsilmä". Siitä sain kovan janon iltapäiväksi. Ei olisi pitänyt syödä kaikkea anjovista siitä. Kapteeni oli syömässä, mutta konemestarilla oli paastopäivä.

Tuuli oli 9-10 beauf. ja laineet sen mukaiset noin 10-15 m korkeita ja noin 50 m pitkiä, ja lukuisia pikkuväilaineita harteillaan. Lokit istahtivat välillä laineille lepäämään ja lensivät vain ilmaan silloin kun tuli vaahtoharja eteen. Meri oli komea näky. Katselin sitä niin kauan, että tuntuivat jalat väsyneiltä. Täytyi aina siirtää painoa vastakkain heilumisen kanssa.

Illalla innostuimme keskustelemaan, kapteeni, konemestari ja minä. (Rva Ratia ei ole koskaan illalla mukana.) Siinä otettiin samalla tietysti muutamat viskit ja hyvälle ne maistuivat. – Keinuminen kiihtyi välillä ja me liikuimme tuoleinemme edes-takaisin pitkin lattiaa. Se oli oikein pirteä ilta nimenomaan keskustelun vuoksi.

– Kun mentiin levolle alkoi keinuminen vain yltyä, ja muistin että Inkerillä oli huoneessaan joitakin astioita, mitkä olisi pitänyt siirtää lattialle. Menin sinne, ja Inkeri piteli unisena kiinni juuri astioista ja vonkui ettei saa unta. Helena nukkuikin minun kanssani, kun osoittautui että hänen aikaisempi sänkynsä oli aivan kuin jääkaappi, koska se oli ulkokäytävän yläpuolella ja tuuli jäähdytti sitä. – Annoin tytöille barbiletit, että nukkuisivat, koska kieriminen sängyssä vaikeutti uneen pääsemistä. He nukahtivatkin pian. Pari kertaa heräsin vielä jysäykseen, joka seurasi valtavan aallon antamaa vesikorvapuustia pitkin ikkunoita.