Category Archives: seuraelämä

7.4.63

Palmusunnuntai. Aamulla oli pilvistä, mutta iltaan mennessä selkeni ilma tavattoman kirkkaaksi. Tyttöjä tuli hakemaan ulos puolisaksalais-neekeri Katherine + pikkuveli. Tytöt olivatkin ulkona koko aamupäivän ja osan iltapäivääkin.

 – Sakari katseli Aivo I ja sen viitteitä, minä kirjoitin Mercatorin kirjeen konseptin. Kello 4 menimme ins. Antti ja rva Ester Hietalan kotiin vastapäiseen taloon. Heillä on A-huoneisto joka on keskellä sivua ja kaikki ikkunat ja parveke länteen päin. Strömbergit tulivat myös. Tytöt saivat katsella televisiota toisessa huoneessa, me keskustelimme olohuoneessa. Oli oikein vilkasta keskustelua. Kävi ilmi, että Strömbergit tunsivat Rautaset ja olivat kuten mekin hiukan samaa mieltä Rautasen mahdollisesta kuolemansyystä. Samaten myös pariskunnan keskinäisistä suhteista.

 – Puhuimme Linnan kirjoista, kansalaissodasta sekä arvostelimme missä määrin Linna on kertonut tosiasioita ja missä käyttänyt kirjallista vapautta kertoa asiat kärjistetysti ja liioitellen. – Puheista sai hyvän käsityksen myös muista amerikansuomalaisten riennoista, intriigeistä ja asenteista eri asioihin. Amerikansuomalaisten avustustoiminta sodan jälkeen tuli myös selvitetyksi ja kveekarien osuus avustustoiminnassa ”Help Finland” keräyksessä. – Finlandia Foundation ja sen toiminta eri puolilla USA:ta oli myös aiheena. – Kekkosen vierailun aiheuttama prenikkasade samoin puitiin.

Keskustelu oli koko ajan vilkasta ja täkäläisten harrastukset tulivat hyvin esille. Lopuksi puhuttiin Suomen nykyisistä oloista ja sosiaalisesta huollosta siellä. Rva Hietalaa varsinkin tuntui kiinnostavan lastenkodit ja lasten asema sekä vanhukset ja heidän eläkkeensä.

 – Aika kului kuin siivillä ja oli jo 8 kun lähdimme kotiinpäin. – On kirkas kuutamo ja kuulakas ilma muutenkin. Kaikki kaupungin valot välkkyvät ja kaukaisetkin ”punaiset tähdet” näkyvät selvästi välkytellen vuoron perään. Kaukaisimmat taitavat olla Brooklynissä asti.

Mainokset

5.4.63

Siivosin tuulen tuomat hiekat pois lattioilta. Radiossa ilmoitettiin tuulen voiman olleen 50-80 mailia tunnissa, jälkimmäinen rannikolla. Kaikenlaista tuhoa se oli tietysti tehnyt eri puolilla.

– Kävin ostamassa viikonlopun ruuat. Sitten olikin kello jo 12 ja tytöt tulivat koulusta. Heillä oli iltapäivä lomaa kun opettajat pitivät ”konferenssia” lasten vanhempien kanssa. Kävin puhumassa Inkerin opettajan kanssa. Hän sanoi Inkerin edistyneen hyvin ja olevan luokkatoveriensa suosiossa. Kieli vielä tuottaa vaikeuksia, mutta siinäkin on tapahtunut paljon edistystä. Laskut ovat sujuneet hyvin ja spelling – eli englannin sanojen kirjoittaminen myös.

– Sen jälkeen menimme bookstore’en ostamaan minulle mustepatruunan kynään ja pari pääsiäiskorttia. Tytöt saivat ostaa kumpikin 15 c pupujussit myös. Ruutupaperikin oli ihan loppu.

– Kotona tytöt laskivat SYK:n laskuja. Lupasin pitää Helenalle kokeet eläinopissa huomenna. Sitten hänet on kutsuttu Suzetten luo syntymäpäiville. Suzette oli kertonut, että jollain pojalla heidän luokallaan oli ollut kekkerit ja siellä oli tanssittu. Aikaisin ne tanssit täällä alkavat.

– Mummolta tuli kirje. Se oli peräti surkea ja myrtynyt. Ihan niin lapsellinen, että nauratti. Tuntuu, että hän tarvitsisi kovasti taas henkipuolista tukea, ettei menisi vallan nenä maahan. Ihan yksinkertaisetkin asiat tuntuvat perin vaikeilta. – Kirjeen johdosta Sakari sai taas aiheen muistella kärsimiään vääryyksiä. Ei ollut edes terveisiä hänelle kirjeessä saati muuta.

4.3.63 [sic]

Väsynyt aamunousu tietysti taas eilisen valvomisen jälkeen. Sakari ei olut saanut aamulla unta klo 6-7:n jälkeen uudelleen. Niinpä jäikin yö lyhyeksi.

– Kirjoitin anomuksen lopun puhtaaksi ja vein sen kouluun. Kävin samalla matkalla ostamassa New Yorkin uutiset ja kysyin Delaware-juhlasta. Nti Koskinen (?) ei tiennyt siitä ja pyysi minua kysymään rouva Strömbergiltä. Lupasin soittaa iltapäivällä.

– Vihdoinkin tuli postia Suomesta. Äidiltä Vammalasta, Leenalta ja Raijalta sekä Merviltä Helenalle. Tuuli on yltynyt tavattomasti. Kaikki ikkunat piti panna kiinni. Nurkissa ulvoo ja vinkuu ja veto käy. Jossain paukkuvat ikkunat edestakaisin ja varmaan parvekkella yläkerrassa meni jotain nurin. 26 mailia tunnissa sanottiin äsken radiossa. Tuuli on puhaltanut pois aamuisen sumun ja auteren, mutta pilvet peittävät auringon näkyvistä. Lämmintä on 50 F[-astetta].

– Katsellessani ulos näin opettajan luokkansa kanssa tulevan kävelyltä. Inkerikin oli pari päivää sitten kuulema ulkona. – Siinä se luokka yritti järjestäytyä riviin, mutta huonolta näytti. Jonkunlainen paririvi syntyi vähäksi aikaa, mutta kun lähdettiin liikkeelle se taas hajosi laumaksi. – Muutamien talojen katolla on pyykkiä kuivumassa. Se heiluu vinhasti, ihme ettei lennä tiehensä yhä yltyvässä viuhkeessa. –

– Helena tuli koulusta Suzetten kanssa. Sukunimi Cook, valkoinen vaihteen vuoksi. Hän meni heille, asuvat 121 kadulla. Inkeri ulisi kun hänen piti ensin laittaa läksyt ja sitten sanoin, että hän vielä laittaisi kuntoon SYK:hon menevän kirjeen. Inkeri yritti itse kirjoittaa koneella, mutta ei se käynyt ja sitten kirjoitin hänen sanelemanaan koko jutun luonnonhist. museossa käymisestä.

– Tuuli vain yltyy. Käsityöni langat heiluvat pikkupöydällä. Tuuli heiluttaa myös ikkunaverhoja ja ulko-ovi on niin vedon vallassa, ettei sitä tahdo saada auki. Makuuhuoneen lattialla ratisee, luultavasti vedon tuoma hiekka.

– Soitin rva Strömbergille, mutta hän ei tietänyt tulevista Delaware-juhlista vielä. Sinne kuitenkin menee paljon väkeä, joten täältäkin ilmeisesti lähtee bussillinen tai parikin, johon pääsee mukaan. Hän lupasi ilmoittaa lähemmin kun asia on enemmän ajankohtainen.

– Tuli puhelinsoitto vastapäisestä talosta aivan yllättäin. Rva Ester Hietala, josta rva Strömberg jo puhuikin soitti ja pyysi sinne ensi sunnuntai-iltapäivänä kahville. Hän kysyi miten viihdymme näissä taloissa ja missä kerroksessa asumme. Hän arveli, että meillä on komea näköala, niinkuin onkin.

– Kumma tai oikeastaan ei niinkään, täällä ylhäällä oli tänään tuulen kovennuttua noin 10 astetta kylmempää kuin radiossa virallisesa säätiedotuksessa lämpö. Mutta virallinen lämpö otetaan tietääkseni n. 2 m. korkeudelta maasta.

– Sakari tuli myöhään, kun joutui odottamaan freeze-drying-laitteen äärellä. Hän oli saanut kirjeen Annikki Säkiltä + tuloksia. – Illalla Inkeri laski SYK:n laskuja kunnes hätistettiin sänkyyn. Joskus sitten eivät tytö millään meinaa ryhtyä puuhiin ja taas toisinaan innostuvat niin, ettei niitä saa lakkaamaan. – Sakari meni kylpyyn ja minä torkahdin tuoliin sillä aikaa Helenan harmiksi sillä hän olisi tahtonut minut laulamaan. Olin kuitenkin saanut itseni niin mukavaan rentouteen etteen viitsinyt siitä nousta, enkä silmiä avata. Niinpä Helena luki ja lauloi ensin ja Inkeri huomattuaan tulleensa osattomaksi tuli jälestä ja teki samoin. Ihmeen mukava sellainen puolihorros-rentoutumistila. Kuulee mitä puhutaan ja voi sanoa pari sanaakin ja sitten taas torkahtaa syvempään uneen välillä, jopa nähdä unenpätkiäkin. Asennosta ei väliä.

1.4.63

Pilvinen päivä ja luvattiin sadetta iltapäiväksi. Joku soitti ja kysyi Victoria nim. Paschkista. Sanoin etten ole kuullut hänestä mitään ja kehoitin soittamaan yliopistolle, ehkä siellä tietävät. Hänen piti kuulemma tulla ensimmäinen päivä huhtikuuta taas New Yorkiin. Piti viedä pyykkiä koneeseen mutta huomasin, että Sakari ei ollutkaan vaihtanut alusvaatteita ja aioin ne panna samaan pataan. No odotetaan huomiseen, ei näytä taas olevan Dimejäkään tarpeeksi.

– Luin aivoaminohapot uudelleen. – Iltapäivällä menimme Emilyn luo. Ostimme kimpun pääsiäisliljoja hänelle. – Emilyllä oli kaksi isoa nukkea tytöille ja kangaspaloja sekä pikkukamaa joka oli erittäin mieluista. Minulle hän antoi mokkakankaisen 3/4 pituisen teddy-sisusteisen takin, jota voinen käyttää maalla ja ehkä autotakkinakin. Siinä on lyhyehköt hihat niinkuin täällä on tapana pitää.

– Saimme päivälliseksi "Chili con carne" joka on corned beef’iä, riisiä, chili-pippuria, tomaattia sekaisin sekä lisäksi papuja, joista Inkeri ei lainkaan pitänyt, kuten ei yleensäkään pavuista. Lähdimme takaisin isot kantamukset mukanamme. – Sakari ei ollut vielä kotona vaikka tulimme vasta klo 7 jälkeen. Hän tuli n. 1/2 8 aikaan.

– Olin väsynyt ja nukahdin pariksi tunniksi. Sakari lueskeli tuomiani vanhoja Suomen Kuvalehtiä. Nyt rupeaa varmaan pian tulemaan postiakin taas. Sain kuulla konsulaattiin soittaessani, että lakot ovat vihdoin loppuneet. – Illalla luin loppuun "Tuntemattoman". – Sitten Sakari vielä kirjoitti tilauslipun Mercatoria varten. Oli taas aika myöhä.

31.3.63

Ei ihme, että Sakari nukkui myöhään. Tyttöjen kanssa joimme aamuteen ja Inkeri alkoi siivota murujansa lattialta. Rikkalapioon tuli samalla joukko pieniä mustia muurahaisia, jotka olivat kuljettaneet muruja turvaan. Ne olivat meikäläisten mustien sokerimuurahaisten näköisiä, mutta pienempiä, n. 3 mm pituisia. Ruiskutin niille myrkkyä nokkaan ja ne näyttivät pökertyvän. Helena katsoi minne ne olivat menossa ja ruiskutin sinnekin koko joukon myrkkyä. Kaikenlaisia elukoita täällä on. Mutta kun on isot raot kaikkien putkien ympärillä, niin onko se ihme, että niitä pääsee mihin vain.

On ihana kirkas auringonpaisteinen ilma ja tytöt menivät ulos. – Siellä he tapasivat 20. kerroksen puolalaiset pikkutytöt Marthan ja Ivana’n. Marthan äiti oli pyytänyt heitä iltapäivällä vierailulle. Oli syntymäpäivä ja sinne tulee pikkuisia tyttöjä ja Helena ja Inkeri saisivat auttaa tarjoilussa. –

– Sillä aikaa kun tytöt olivat vierailulla Sakari ja minä menimme kävelylle. Menimme ensin Amsterdam Avenueta eteläänpäin ja poikkesimme sitten korkeimmalta kohdalta Morningside Drivelle. Kiersimme Cathedral Parkwayn kautta maailman toiseksi suurimman kirkon ympäri ja menimme sisään. Ulkoapäin kirkko ei ole suinkaan kaunis. Se on kummallinen yhdistelmä goottilaista ym. tyyliä ja osassa on kupukattokin.

Sisällä goottilaisen kolmilaivaisen kirkon päässä on "high altar" jota ennen on juuri se kupoliosa. Siellä oli jumalanpalvelus käynnissä ja katselimme lukua ja messua, uskontunnustusta ja rukousta, johon mentiin polvistuen. Kuoripojatkin polvistuivat omissa goottilaispenkeissään. Suntioita kierteli antamassa ohjelmia ja keräämässä kolehtia sekä viemässä tulevia ihmisiä penkkeihin. Jonkinlainen sauvaa kantava "pedelli" saattoi papin lukualttarilta taakse.

– Kirkon sivulaivoissa oli useita suuria gobeliineja, jotka esittivät raamatun kertomuksia. Välissä oli myös pikkualttareita kuoreissa. Joskus niiden luona pidetään hartaushetkiä ja myös ehkä suoritetaan muita toimituksia. New Yorkin kymmenennen piispan lepäävä hahmo marmoriin viestettynä oli eräässä kuorissa. Mahtoiko hänen sarkofaginsa olla siinä myös tai oliko se vain muistomerkki, en tiedä kun emme menneet ’exhibition hall’iin, siellä olisi varmaan ollut kirjallisuutta joka koski kirkkoa ja sen historiaa. Täytynee toiste mennä sinne ja hankkia joku muistokirjanen tästäkin nähtävyydestä.

– Tulimme takaisin Riveside Driveä pitkin. Se oli täynnä kävelijöitä ja kauniista ilmasta nauttijoita. Autoliikennekin oli melko vilkas. – Kun tulimme kotiin olivat tytöt ulkona vieraat villaröijyt yllään. He olivat käyneet ovella, mutta kun emme olleet kotona olivat saaneet lainata ulos mennessä muualta päällepantavaa. Helena oli juuri kävelyttämässä Marthan koiraa.

– Joimme kahvit ja panin kananpalat uuniin. Kyllä ne taas maistuivat aika hyviltä. Helena kävi ostamassa jäätelöä toiseksi ruoaksi. – Sakarin kurkku on parempi tänään. Ovatkohan eilen ostamani tyrothicin tabletit auttaneet.

– Emily Vertti soitti aamupäivällä ja kertoi, että hänellä on pari nukkea tytöille ja kehoitti minua ja tyttöjä tulemaan hakemaan niitä huomenna heti koulun jälkeen. Hän lupasi vielä laittaa ateriankin meille. Kyllä hän on kovin ystävällinen. Sitä vallan suureen kiitollisuudenvelkaan. –

Tänään ovat vihdoinkin päässeet sopimuksiin ja New Yorkin sanomalehdet alkavat taas ilmestyä huomisesta. – Kuinka on mahtanut käydä Suomessa posti- ym. lakkojen.

Olin jo valmis menemään nukkumaan, kun Sakari sai "Tuntemattoman" luetuksi ja muisti taas aivoaminohapot. No mikä siinä, se luettiin loppuun vähän yli kello 1 mennessä. Huomenna se pitää vielä kertaalleen lukea ja punnituttaa postissa, jotta sen voi lähettää.

28.3.63

Tänään on myös lämmin ja kaunis päivä:‭ ‬65‭ ‬F‭[‬-astetta‭]‬.‭ ‬Tuulee kyllä melko navakasti.‭ ‬Soitin konsulaattiin kysyäkseni vieläkö postilakko Suomessa jatkuu ja jatkuuhan se.‭ ‬Kuulemma ensi lauantaihin mennessä on pyydetty kirjalliset ilmoitukset niiltä,‭ ‬jotka vielä aikovat olla lakossa.‭ ‬Mahdollisesti siis viikonlopun aikana tapahtuu jonkinlainen ratkaisu tai ainakin muutos tilanteeseen.

-‎ ‏Sakari sai hampaansa kuntoon maksoi‭ ‬100‭ ‬dollaria.‭ ‬Sen hinnan hän oli arvannutkin.‭ ‬-‭ ‬Illalla menimme Emilyn luo.‭ ‬Veimme hänelle yhdet helminauhat.‭ ‬Siellä oli Tellervo Ravila ja Pentti Jokelainen.‭ ‬Tellervo Ravilan piti lähteä harjoituksiin ja muut jäimme vielä.‭ ‬Istuin pohtimassa bussimatkaa ja aikataulua Emilyn kanssa ja pojat puhelivat‭ "‬ammattiasioista‭"‬.‭ ‬Siinä tuli Wilskat ja Bergströmit,‭ ‬Karvoset ja Erängöt pohdituksi.‭ ‬-‭ ‬Emily antoi taas kovan‭ [?] ‬kasan tavaraa.‭ ‬Oli vaatetta ja lehtä,‭ ‬kynttilöitä ja lautasia.‭ ‬-‭ ‬Pojat olivat niin innostuneet puhumaan,‭ ‬etteivät millään meinanneet irrota.

21.3.63

Tänään pitäisi olla ensimmäinen kevätpäivä, mutta aamulla oli maa valkoisena ja satoi räntää. Lumentulo lakkasi kuuitenkin pian ja kadutkin kuivuivat tuulessa. – Aamupäivällä hain Sakarin puvun pesusta ja kävin ostoksilla.

– Heti kun tytöt olivat lähteneet kouluu, lähdin puolestani Emilyn luo. – Ulkona oli aika viileää ja minua hiukan värisytti odottaessani subway-junaa sillalla. – Emilyn ovi oli maalattu, eikä siinä ollut mitään numeroita, mutta osuin kuitenkin oikeaan vanhasta muistista.

– Emilyllä oli aika joukko vaatteita joista hän toimitti minulle ja tytöille erilaisia asusteita. Pari hametta on sopivia kesäkäyttöön kotosalla ja toinen oikeastaan sopii työhameeksi. Ei minulla olekaan kuin se ruskea hame. Inkeri sai kylpytakin ja minullekin tuli topattu aamutakki, josta ehkä oikeastaan taidan Helenalle, tuskin itse sellaista käyttäisin.

– Ompelin sitten Inkerin leningin tarvittavat saumat koneella. Sitten se onkin viittä vailla valmis, vain käsityöt puuttuvat ja kaikki harsinlangat on nypittävä taas pois, kun en aikaisemmin tullut sitä tehneeksi. Täytyy huomenna sitä koettaa ylle.

– Sakari sai Pohjantähden toisen osan luetuksi iltaan mennessä ja aloitti kohta kolmatta. Emilyltä sain kaksi kirjaa taas lainaksi: Löysin idän ja Siiraloiden kirjoittaman: Elämän ykseys.

20.3.63

Kävin heti aamulla pesemässä erän pyykkiä. Se kävi näppärästi. Sain sen silityskosteana ja silitin Sakarille kohta hänen kaipaamansa nenäliinat.

– Tänään on viileämpää. Yöllä oli satanut lunta, joka kuitenkin vähitellen päivän mittaan suli. Helena oli iloinen kun satoi, hän otti sateenvarjon kouluun. Nyt se on sitten uudistettu.

– Vein Sakarin puvun kuivapesuun ja hain samalla Paschkiksen lakanat, jotka olivat pestävänä. Kävin ostoksilla saman tien. – Iltapäivällä vein kengät suutarille, niihin pitää laittaa uudet pohjat kun entiset halkesivat keskeltä. Varmaan se sitkos-pohja oli jonkinlaista kokeilumateriaalia, ja kun se ei kestänyt käytössä olivat kengät alennusmyynnissä.

– Kävin myös hakemassa Sakarille "Pohjantähden" 2 ja 3 osan lukemiseksi, ja samalla ostin Book-storesta tytöille paperia kansioihin sekä kynät. – Sakarin silmä on yhä aika punainen, mutta silmätippojen ansiosta sentään vaalenemaan päin. Huomenna se voi olla jo paljon parempi. Kurkku on jo huomattavasti normaalin näköinen, punoitusta on enää vain ihan takaseinällä.

Soitin Helvi Strömbergille, ja kiitin sunnuntaisesta. Hän kehotti käymään toistekin. Illalla soitti Emilia Vertti ja pyysi huomenna iltapäivällä sinne käymään. Hänellä oli tytöille jotain vaatetta ja samalla saisin ommella koneella. Lupasin mennä.

– Otinkin sitten esille Inkerin leningin ja harsin sen hameosan kiinni, sekä hihojen suut kohdalleen. Ei siinä onneksi ole enää kovin paljon ompelua, sitten vain käsityöt. – En ole vielä päättänyt laitanko eteen napit vai nepit. Ehkä napit häiritsevät muutenkin pallokkaassa kankaassa. – Kudoin myös Helenan villatakkia jonkin verran. – Sakari syventyi "Pohjantähteen" klo 2:een asti.

19.3.63

Tänään kävin aamulla Chemical Bank Trust Co:n läheisessä konttorissa kysymässä miten saisin rahaa ts. miten shekki pitäisi kirjoittaa, että saisin ulos rahana panematta tilille, koska minulla ei ole tiliä.

– Asia järjestyi, ja kävin hakemassa $40, jonka Sakari epämieluisesti luovutti väittäen, että antoi hän sitten 100, 50, tai 30 niin kaikki se kumminkin menee, kun lähdemme keskikaupungille ostoksille. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, etteikö täällä tarvitsisi ostaa yhtä ja toista välttämätöntä. Takki on yksi ja sitten tarvitaan kengät varmasti kesällä. Luultavasti yksi ja toinen kesäkolttu myös, sillä näyttää olevan niin, ettei sitä ompelukonetta saa käyttöön ilman ostamista ja kun televisiokin pitäisi olla vaikka siitä minä en erinomaisemmin perustaisi.

– Huomasin tänään, että crocus kukkii ja tulppaanit ovat noin 10 sm pituisia jo. Kevät tulee vaan vaikka hitaasti. Eilen oli ihana päivä, tänään oli aamulla hiukan viileää, yöllä oli pakkasta. Nyt tulee pilviä ja illaksi on ennustettu sadetta. Nyt on 47 F [astetta].

– Menimme ostoksille heti kun tytöt tulivat koulusta. Pääsimme perille nopeasti Express Subwayllä. Macy’llä oli kuuma. Menimme hakemaan takkia Helenalle. Koetimme paria, kolmea. Oli turkoosinvärinen, muttta hiukan liian pieni hartioista. Sitten oli vihreä (khaki), kitinvalkoinen ja vaaleansininen. Vihreää ei ollut sitä kokoa, vain vaaleansininen ja kitinväri. Ostimme vaaleansinisen. Siihen kuului lakki ja sateenvarjokin samaan hintaan. Takki oli muuten hyvä, mutta pitää lyhentää. Se on kuitenkin helposti tehty.

Rva A. osti lapsilleen myös jotain ja sitten katselimme leluosastoa. Se oli vallan valtavan laaja. Siellä oli kaikenlaisia nukkeja yms. Nukkien ilmeet olivat hyvin sievät. Verrattuna suomalaisiin hintoihin olivat nuket kovin halpoja koostaan huolimatta. Kun tulimme alas huomattiin, että Paulin lakki oli poissa. Rva A. meni sitä noutamaan ja siinä kului jonkin verran aikaa. Kaikilla oli jo nälkä ja ensin aioimme mennä Macy’n ravintolaan ottamaan jonkin annoksen, mutta se oli kiinni jo.

Rva A. sanoi, että yhtä hyvin voimme mennä siihen kiinalaiseen ravintolaan, mistä he pitävät ja niin menimme maanalaisella, jossa oli vielä ruuhka-ajan tuntu 110 st:lle ja syömään New Moon Inn’iin. Siellä saimme kaikenlaista pikku syötävää. Taikinassa lihamurekkeen tapaista, kuin piirasia, osa paahdettuja, munakeittoa lapsille, teetä, jota kuulema tulee aina ilmaiseksi mukana, riisiä 4 kulhoa ja sianlihaa + herkkusieniä, sekä beef-lihaa + pea-sprouts, joita saimme kerran Hollannissakin. Minun mielestäni ne kyllä ovat vehnän tai ohran alkioita, noin botaanisesti, mutta koska rva A. oli niin varma siitä, että ne ovat peasprouts, kun siten sanotaan, en väittänyt vastaan. Soijankastiketta + etikkaa tarjottiin taikinoitujen murekkeiden kanssa, tai sanoisinko niitä piirasiksi. Lapset saivat vielä "Fortune-cookies", joissa oli paperinpala sisällä, missä oli joku mietelause.

– Kun tuli maksun aika, rva A. sanoi tarjoavansa. Minä maksoin tips’it, joka ei ollut paljon. – Takaisin kotiin tulimme bussilla. Kello oli jo 1/2 8. – Tytöt tekivät koulutehtävänsä kovalla innolla. Minä laitoin Sakarille lihalientä + riisiä ja munaa, sekä ohravelliä.

– Sakari ei sanonut juuri muita kuin moittivia sanoja Helenan takista. Se oli taas sininen ja hailea ja vaikka mitä vikaa. Ainakaan se nyt sitten ei osoita hyvää makua. No ei sillä hinnalla voi saada n.s. elegantteja vaatteita ja sen puolesta ei tuonikäisellä vielä vaatteet pysy niin hyvin, että edes kannattaisi, lisäksi kasvun johdosta ne ovat pian pois käytöstä. – Sakari olisi tietysti ostanut paremmin, sehän on selvä. Epäilen olisiko hänellä kärsivällisyyttä kulkea kuumissa kaupoissa, koettaa ja valita tytöille, kun omienkin vaatteiden ollessa kysymyksessä, minä aina käyn ensin katsomassa paikat valmiiksi, joissa kannattaa käydä.

– Nyt tiedän ainakin yhden tavaratalon, jossa voi käydä katsomassa erilaista tavaraa, kun tarvitsee. – Vaihdoin illalla Sakarille lakanat, kun entiset olivat hikistyneet, ja ovathan ne jo olleetkin 3 viikkoa käytössä. – Huomenna täytyy alkaa järjestää konepesueriä. Niitä taitaa kertyä $2 edestä.

17.3.63.

Sinikka Vertti soitti ja kysyi Sakarin vointia. Rupattelimme jonkin aikaa ja hän kertoi keitä oli ollut vieraisilla. Hän sanoi, että Suojanen oli valittanut kaikkia oloja huonoksi, mikään ei ollut hyvää. Siihen oli Jokelainen vastannut kipakasti ja Ikola oli sovittanut kumpaakin osapuolta.

– Katselimme taas joitakin kohtai hemopoieesityössä, joka ei sitten tahdo tulla valmiiksi. – Sitten lähdimme tytöt ja minä, Strömbergeille. Luulin, että siellä oli vaan muutama henki vieraisilla, ja etupäässä lapsia, mutta sitten näin valtavan määrän kahvikuppeja ja arvasin, että joukkoa tulee kertymään enemmänkin. Tytöt alkoivat leikkinsä heti. Helena ja Inkeri olivat joukon vanhin ja kolmas iässä. Toiset osasivat jonkinverran suomea, kaksi ei lainkaan. Lopuksi lapsia oli 13, 11 tyttöä ja 2 poikaa. En päässyt selville keiden lapsia kaikki olivat.

Jos nyt muistelen nimiä, niin siellä oli Kalle ja Helvi Strömberg, isäntäväki, lisäksi tytär rva Fraas (?), samassa talossa asuva vanhempi pariskunta, joilla oli suomalainen tavallinen -nen-päätteinen nimi, joka alkoi H:lla, en muista [kirjoitettu rivien väliin: Hyvönen]. Oli ins ja rva Ilmari Hintikka, Keivaarat, joilla oli pari lasta, Lapinojat, Paanaset + rva Paanasen äiti Kuopion läheltä sekä 4 tytärtä. Jalmari ja rva Vaarnamo + poika, saunanomistajia. Hautaustoimiston omistaja Emil ? + rouva. Eräs vanhempi rouva, jolla oli lastenlapset mukana ja joka sanoi lähtevänsä Gripsholmin emännäksi Suomenmatkalla huhtikuun lopulla. Lisäksi pari herraa ja eräs rouva t. neiti, joka minusta puhui vähän turkulaisittain, mutta joiden kanssa en tullut keskustelleeksi, myöhemmin tuli vielä 3 vanhempaa naishenkilöä, jotka mainittiin vain etunimiltään, ja joita en muista.

Keskustelun kuluessa eri henkilöiden kanssa kävi ilmi mm. että rva Strömberg tunsi Maj Helmisen ja oli ollut samassa Lotta-osastossa, sekä käynyt häntä 70 v. päivänä onnittelemassakin Suomessa ollessaan. Rva Lapinoja taas muisti Helmerin Lahden ajoilta ja sanoi, että hän oli kovin innostava ja kaikkien tyttöjen ihastus.

– Puhuimme kouluoloista ja vertasimme niitä. Lisäksi keskustelu kulki milloin mitäkin rataa. Erään kerran kävi ilmi, että Ahti Harjanne oli serkku sille rouvalle, jonka nimi alkoi H:lla. Rva Paanasen serkku oli taas anestesiologi Suutarinen Helsingistä, joka kerran on antanut minulle narkoosin.

– Tarjoilu oli vallan runsas, oli ensin cocktailit + pikkupaloja, sitten kahvia ja pullaa ym. sekä vielä kaiken lisäksi ateriakin kahvitarjoiluineen sen jälkeen. – Olimmekin ihan hirveän kauan. Soitin Sakarille kun aloimme aterian, mutta hän sanoi, ettei voisi syödä mitään kun kurkku on niin kipeä.

– Kun tulimme kotiin oli Sakari paitsi kipeä myös hiukan nyreä, luultavasti, kun olimme niin kauan poissa. Hän huomautti hiukan happamasti, enkö aio lainkaan laittaa hänelle ruokaa. Laitoin keittoa. Sen ainakin pystyy helpommin nielemään.